Maukas banaani onkin koulun ja päiväkodin biojätepommi

Kouluissa ja päiväkodeissa pyritään jatkuvasti vähentämään ruokajätteen määrää. Biojätteen määrä vähenee sitä mukaa kun lapset oppivat täyttämään lautasensa oman ruokahalunsa mukaan.

Kotimaa
Banaaniterttuja.
Banaanikärpäset kulkeutuvat kotiin hedelmien mukana. Jotkut arvelevat niitä olevan enemmän Reilun kaupan banaaneissa.YLE / Karoliina Haapakoski

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ovat jäteyhtiöt haastaneet kouluja vähentämään ruokajätteen määrää. Yksi koulu, jossa haaste on otettu vastaan, on Pajuluoman koulu Seinäjoella.

Koulun emäntä, ravitsemustyönjohtaja Tuula Pentikäinen kertoo, että koulun keittiössä on 2,5 kilogramman vaaka ja sillä on tarkoitus pärjätä. Kahta ja puolta kiloa enempää biojätettä ei saisi päivässä syntyä. Vaikeinta on banaanipäivinä.

– Viime viikolla meillä oli banaani jälkiruokana, ja banaaninkuorista tulee paljon biojätettä. Varsinkin päiväkodissa käy helposti myös niin, että lapset ottavat banaanin lautaselleen, mutta eivät sitten jaksa syödä sitä kokonaan vaan osa itse hedelmästäkin menee jätteisiin.

Terveellinen ei aina maistu

Pajuluoman koulussa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että lautaselle otettaisiin vain sen verran ruokaa kuin jaksetaan syödä. Oppilaille ruokaa ei annostella vaan he saavat täyttää lautasensa itse.

– Oppilaat ovat hyvin oppineet arvioimaan ruuan määrää ja osaavat myös olla otamatta sellaista ruokaa joka ehkä jäisi syömättä. Yhtenä päivänä esimerkiksi oli tarjolla oli kaalipuolukkasalaattia. Se ei päätynyt edes lautaselle asti, toteaa Pentikäinen.

Jonkin verran biojäätehaastetta hankaloittaa pyrkimys tarjota oppilaille mahdollisimman terveellistä ruokaa. Terveellinen ruoka ei aina maistu parhaalta lasten suussa.

– Meillä on siirrytty sydänmerkkiateriaan eli suolan, rasvan ja hyvän kuidun saantiin kiinnitetään erityistä huomiota. Se on jonkin verran jakanut mielipiteitä. Osa kaipaa suolapurkkia pöytään ja enemmän maustetta ruokaan, kertoo Tuula Pentikäinen.

Ruokaa päätyy roskiin valtava määrä

Jäteyhtiöiden ruokajätehaasteen taustalla on tieto siitä, että Suomessa heitetään ruokaa roskiin vuosittain 120 - 160 miljoonaa kiloa eli 20 - 30 kiloa henkilöä kohden.

Kouluissa ruokajätteen vähentäminen onnistuu yksinkertaisin keinoin.

– Otetaan ruokaa sopiva määrä, syödään rauhallisesti ja haetaan lisää ruokaa, jos on vielä nälkä sen jälkeen kun lautanen on tyhjä, opastaa jäteneuvoja Hanna-Leena Juntti Lakeuden Etapista.

Koulujen ruokajätehaaste on parhaillaan vietettävän Euroopan jätteen vähentämisen viikon tapahtuma. Kyseessä on Euroopan Komission LIFE+ -hanke, joka tähtää tuotettujen jätemäärien vähentämiseen tapahtumien ja tempausten kautta.