Siperiasta löytyi kaksi muumioitunutta luolaleijonan pentua – ikiroudassa yli 10 000 vuotta

Muinaiset luolaleijonan poikaset olivat jäässä tuhansia vuosia. Pentujen ruumiit ovat säilyneet hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Venäläistutkijat arvioivat, että pentujen kloonaaminen saattaisi olla mahdollista.

Ulkomaat
Siperiasta löytynyt luolaleijonan muumio.
Jakutian tiedeakatemia

Mammutin syöksyhampaita etsinyt ryhmä löysi (siirryt toiseen palveluun) elokuussa kaksi muumioitunutta luolaleijonan poikasta Ujandinajoen törmältä Siperiasta. Jakutian tiedeakatemian tutkijat esittelivät hyvin säilyneitä pentuja tiedotusvälineille viime viikolla Jakutskissa.

Tutkijat luonnehtivat löytöä "sensaatiomaiseksi". Luolaleijona kuoli sukupuuttoon yli 10 000 vuotta sitten.

Muumioituneet pennut paljastuivat ikiroudan sisältä, kun Ujandinajoki tulvi kesällä. Veden pinnan muutokset aiheuttivat halkeamia jäähän, jonka sisällä pennut olivat olleet säilössä tuhansia vuosia. Etsintäryhmä huomasi jäänteet jäässä olleen halkeaman kautta.

He tajusivat löytäneensä kissapedon jäänteitä, joten he asettivat muumioituneet pennut välittömästi jäätikön päälle sulamisen estämiseksi.

Pennut menehtyivät parin viikon ikäisinä

Venäläistutkijat arvelevat pentujen kuolleen, kun maanvyöry hautasi kolon, johon leijonaemo oli piilottanut poikasensa. Pennut on nimetty Uyaniksi ja Dinaksi löytöpaikkansa Ujandinajoen mukaan.

Kyseessä ovat kaikkien aikojen parhaiten säilyneet luolaleijonan jäänteet. Pentujen ruumissa on jäljellä villainen turkki, jalat, hännät, korvat, silmät ja jopa viikset.

Kartta
Kaksi muumioitunutta luolaleijonan poikasta löytyi Ujandinajoen törmältä.Yle Uutisgrafiikka

Jakutian tiedeakatemian suurten eläinten tutkimuksen laitoksen johtaja Albert Protopopov arvioi, että pennut olivat kuollessaan luultavasti 2–3 viikon ikäisiä. Niiden hampaat eivät olleet vielä puhjenneet ikenistä. Poikaset olivat lihavien kotikissojen kokoisia.

– Niillä on erittäin terävät sisäänvetäytyvät kynnet kuten kaikilla kissaeläimillä. Aloitamme lähitulevaisuudessa jäänteiden monipuoliset tutkimukset, Protopopov sanoo.

Tutkijoiden tavoitteena on saada uutta tietoa luolaleijonien elintavasta, perhesuhteista, ravinnosta ja lajin alkuperästä.

– Aiomme tehdä ruumiinavauksen vain yhdelle pennulle. Toinen säilytetään pysyvästi jäätyneessä tilassa. Siitä otetaan vain pieni DNA-näyte.

Kloonaus saattaa olla mahdollista

Jakutian tiedeakatemian mukaan pentujen kudokset ovat käytännössä vahingoittumattomia. Siksi tutkijat uskovat, että pentujen kloonaaminen voi olla mahdollista, kertoo venäläinen uutiskanava RT (siirryt toiseen palveluun).

– En puhuisi nyt kloonauksesta. Päätehtävämme on selvittää lajin perimä ja työskennellä sen parissa. Mielestäni kloonauksella spekulointi on ennenaikaista, Protopopov toppuutteli The Siberian Times (siirryt toiseen palveluun) -lehdelle.

Tutkijat eivät ole toistaiseksi määrittäneet jäänteiden tarkkaa ikää. Aiempien löytöjen perusteella jäänteiden arvioidaan olevan yli 12 000 vuotta vanhoja.

Tähän mennessä tutkijoiden tietämys luolaleijonista on perustunut kivikauden ihmisten tekemiin piirroksiin sekä luulöytöihin.

Luolaleijona oli yksi jääkauden suurimmista kissapedoista. Se oli suurinpiirtein nykyisen siperiantiikerin kokoinen. Luolaleijonien esivanhemmat levisivät Afrikasta Eurooppaan noin 700 000 vuotta sitten. Myöhemmin luolaleijona elivät Euraasian ja Pohjois-Amerikan alueella.