Identiteettivarkaus voi osua kenelle tahansa – Anna-Leena Härkönen kertoo miltä tuntuu joutua ryppyvoiteen mannekiiniksi

Moni on saattanut törmätä netissä voidemainokseen, jossa esiintyvät tunnetut suomalaisnaiset. Useimmat ovat varmasti tajunneet, että mainokset ovat huijausta. Internetin identiteettivarkauksilla on pitkät, kansainväliset lonkerot.

kulttuuri
Voidemainos
Sain viestissä tämän kuvan mainoksesta, jonka "tykkääjäksi" olin ryhtynyt.Facebook

Netissä voi joutua identitettivarkauden kohteeksi kuka tahansa. Rupesin saamaan tuntemattomilta suomalaisnaisilta viestejä, että nimeni on yhdistetty netissä mainostettavaan kasvovoiteeseen. Nimiseni henkilö kun oli nähty mainoksen kommenttiosiossa kehumassa tuotetta. Profiilikuva oli mikä tahansa, mutta asiasta minulle ilmoittaneen henkilön klikatessa nimeäni, se palautui kuitenkin oikeaan profiiliini.

En ensin kiinnittänyt asiaan huomiota ja ajattelin viestien olevan roskapostia. Kun viestejä oli vuoden aikana tullut useampi, rupesin seuraamaan tilannetta. Luettuani ns. like-farming -ilmiöstä Facebookissa, ymmärsin toimia.

Päätin pitkästä aikaa vilkaista ja siivota omat tykkäykseni. Noin vuosi sitten olin sen enempiä miettimättä tykännyt sivusta "Mustamäe". Kun nyt avasin "Mustamäe" -sivun, se oli täysin tyhjä. Poistin oman tykkäykseni. Mahdollisesti juuri tuon sivu edusti hämäräbisnestä ja sen tykkäykset oli myyty eteenpäin muuhun käyttöön.

Myös tunnettujen ihmisten nimillä ja kuvilla on netissä markkinoitu voiteita ja muuta kosmetiikkaa ilman heidän lupaansa. Uusimmat tapaukset ovat muutaman kuukauden takaa.

Yle Uutiset kysyi identiteettivarkauden uhreiksi joutuneilta miltä hyväksikäytön kohteeksi päätyminen tuntuu. Identiteettivarkaus on syyskuun alusta alkaen ollut Suomessa rikos. Globaalissa verkossa eri maiden ja maanosien lainsäädäntö intimiteettisuojan suhteen vaihtelee todella paljon.

Anna-Leena Härkönen, kirjailija

"Yksi kaverini laittoi minulle tekstarin kolmisen kuukautta sitten ja kysyi, että mitä ihmettä, voiko tämä olla totta tämä tämmöinen voide. Vastasin, että en ymmärrä mitä tarkoitat. Hän sanoi, että sinä mainostat voidetta netissä ja laittoi linkin ja menin katsomaan.

Se tuntui kyllä aika inhottavalta. Laitoin kaverille meiliä, ettei kukaan kysynyt minulta lupaa tällaiseen.

Anna-Leena Härkönen,
Ville Välimäki / Yle

Kerroin asiasta heti miehelleni. Hän huomasi heti, ettei teksti ollut oikeaa suomea. Hän osasi jäljittää, että sivut on tehty ulkomailla.

Tuntui inhottavalta, kun omaan suuhun oli laitettu mainoslauseita. Kuvat oli kaapattu iltapäivälehdistä. Mainoksen perässä oli keskustelua ja onneksi jotkut olivat tajunneet, että sitä ei kannattanut uskoa.

Lohduttauduin sillä, että ei kaikki ota tällaista tosissaan enkä ollut ainoa.

Ensin ajattelin, etten tee mitään mutta sitten se jatkui ja soitin poliisille. Poliisi sanoi, että ei voi tehdä mitään jos sivut on tehty Suomen rajojen ulkopuolella.

En ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa enkä kuulu Facebookiin. Kyllä siitä tuli sellainen raivostunut olo hetkeksi. Inhottava olo, että joku käyttää hyväksi.

Yli kymmenen vuotta sitten minulle soitettiin Seiska-lehdestä ja kysyttiin, että mitä mieltä olen siitä, kun netissä liikkuu jotain alastonkuvia vanhoista rooleistani, joita olen tehnyt. Rooleista, joissa on ollut alastonkohtauksia. Silloin vastasin, että sille en voi mitään. Ne on olemassa ne kuvat ja tämä on yksi puoli julkisuutta. Ne kuvat eivät kuitenkaan vääristele mitään.

Mutta mitä minä voisin tälle tehdä jos poliisikaan ei voi?"

Katariina Souri, kirjailija

"Joku fb-kaveri laittoi ensin viestin, että oletko huomannut tällaisen (mainoksen), mutta sitten se alkoi tulla myös omaan news-feediini. Tästä on joitain kuukausia aikaa. Kaveri oli aavistanut, että mainos ei ole minun omia juttujani.

Katariina Souri
Katariina SouriAnne Hämäläinen / Yle

Voi olla, että yhteys oli siinä, kun klikkasin auki Irina Björklundin mainoksen ja pidin sitä itse aika uskottavana, koska siinä oli jotenkin myös Me Naiset–teksti mainosboxin alareunassa. Ajattelin kyllä, että ei ehkä ole Irinan tyylistä olla kampanjoimassa ikuista nuoruutta. Klikkasin sen auki ja totesin hyvin nopeasti, että ei se ole aito.

Sain neuvon, että voin ilmoittaa Facebookin ylläpitäjille siitä mainoksesta. Ilmoituksen tekoon ei löytynyt sellaisia vaihtoehtoja, jotka olisivat liittyneet identiteettivarkauteen. Sellaista vaihtoehtoa, että sinun kuvaasi ja nimeäsi on laittomasti käytetty, ei ollut. Poliisiin en ole ollut yhteydessä.

Katariina Sorri mainonnan uhrina
Mainos lienee tehnyt tehtävänsä. Itse tuote on jo kadonnut sivulta. Se voidaan periaatteessa korvata jollain toisella.facebook

Minä olen kuullut tai minulle on sanottu, että jotkut ovat oikeasti menneet tilaamaan sitä rasvaa. Tuntuu pahalta, jos on ollut itse osaltaan aiheuttamassa tuollaista. Ei se mitään positiivista ole tuonut, mutta en osaa arvioida, missä mittakaavassa vahingot ovat."

Hanna Kinnunen, toimittaja ja näyttelijä

Salatut elämät tv-sarjassa Salla Laitelaa taannoin näytellyt Hanna Kinnunen on kärsi Facebookin valeprofiilista kokonaisen vuoden.

”Muutama vuosi sitten olin näyttelijäkollegan kanssa ensimmäisellä yhteisellä impro-keikalla ja hän sanoi toisen keikan päätteeksi, että tosi kiva, nyt mekin ollaan Facebook-kavereita. Vastasin siihen, että ei kyllä olla. Olen tyttönimeltäni Karjalainen ja olen näyttelijänä tehnyt töitä Hanna Karjalaisena. Tämä kollega kertoi, että Facebookissa on Hanna Karjalainen, jolla on minun kuvani ja sillä on siellä vajaa tuhat kaveria.

Hanna Kinnunen
Hanna KinnunenLaura Mainiemi / Yle

Olin aivan järkyttynyt, koska minulla oli itselläni korkeintaan 300 kaveria. Löysin valeprofiilin Facebookista, johon oli kerätty minusta otettuja lehtikuvia ja niistä oli tehty kuva-albumi. Profiilikuva oli kopio omasta profiilikuvastani. Tuhannesta kerätystä kaverista suurin osa oli julkisuuden henkilöitä, poliitikkoja, kirjailijoita, urheilijoita, muusikoita. Ensimmäinen ajatus oli, että mitä tämä ihminen saa siitä, että hän esiintyy minuna.

Tiedot profiilissa oli pääasiassa sellaisia, mitä oli voinut blokata jostain lehtijutuista tai netistä. Ensimmäinen lapseni oli syntynyt, mutta hänen nimestään en ollut julkisesti puhunut. Veljeni hakeutui profiilin pitäjän seuraajaksi ja sai selville, että hän oli tehnyt sellaisia päivityksiä, että ”Käytiin lapseni x kanssa puistossa ja laitettiin sauna päälle ja tehtiin pitsaa." Päivitykset olivat äärimmäisen tavallisia ja se huolestutti vielä enemmän.

Heti kun sain tietää valeprofiilista, tein rikosilmoituksen. Poliisi lähti tutkimaan asiaa. Vuonna 2011 identiteettivarkaus ei ollut vielä rikos. Lopulta poliisilla ei ollut tarpeeksi valtuuksia tehdä asialle mitään. Esimerkiksi se, että tämä varas käytti lapseni nimeä ilman lupaani, ei ollut kunnianloukkauksen rajan ylittävä asia syyttäjän tulkinnan mukaan. Poliisi ei voinut lähteä selvittämään profiilin pitäjää, koska heidän olisi pitänyt tehdä virka-apupyyntö Yhdysvaltoihin, johon Facebook on rekisteröity yhtiönä. Tämä oli liian pieni keissi, että siihen olisi tartuttu, koska silloin ei ollut tätä tutkintaa tukevaa lakia.

Masinoin tuttava- ja ystäväpiiriä jättämään kymmeniä ilmiantoilmoituksia palvelun ylläpitäjälle. Veljeni lopulta lähetti muutaman yksityisviestin tämän profiilin pitäjälle ja lopulta profiili katosi. Aika monelle sadalle ihmiselle, jotka olivat hyväksyneet tämän vale-Hannan kaverikseen, lähetin viestejä, että se en ole minä. ”

Identiteettivarkaus on rikos

Identiteettivarkaudesta tuli rikos Suomessa syyskuun alussa. Siitä voi saada sakot. Muutos liittyi EU:n tietoverkkodirektiiviin, joka velvoittaa tekemään muutoksia Suomen rikoslakiin. Kysymys on täysin uudesta rikoslain pykälästä.

Nyt rangaistavaa on periaatteessa myös pelkän valeprofiilin tekeminen, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Toisen nimissä esiintymisestä tuli asianomistajarikos.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan identiteettivarkauden muuttuminen rikokseksi on hyvä asia.

– Näen, että tämä uudistus on ollut hyvä ja tarpeellinen. Pikkuhiljaa sitä ruvetaan käyttämään enemmän ja enemmän. Sen olennainen ideahan on, että uhrin asema on parantunut.

Suomen tietosuojaviranomaiset tekevät hartiavoimin töitä pysyäkseen jatkuvasti muuttuvan sosiaalisen median ja yhteisöpalvelujen sääntöjen perässä. Tehtävää on paljon myös niin kotimaisen, eurooppalaisen kuin kansainvälisenkin lainsäädännön päivittämisen ja yhteensovittamisen suhteen.

– Mahdollisesti jo ensi kuussa hyväksyttävä EU:n tietosuoja-asetus ulottaa omat vaikutuksensa myös näihin eurooppalaisille muualta kuin Euroopasta tarjottaviin palveluihin, tietosuojavaltuutettu Aarnio lupaa.

Silti edelleen esimerkiksi Helsingin poliisin nettipoliisin Marko Forssin mukaan toimivin ratkaisu on ilmoittaa itse omalla profiilillaan esimerkiksi yhteisöpalvelussa eteen tulleista ongelmista järjestelmän ylläpitoon. Liittyessään yhteisöpalveluun ihminen kun tekee sopimuksen suoraan tämän ulkomaille rekisteröidyn yrityksen kanssa.