Rasvasota suli pois – Suomi riitelee nyt lihasta

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toivoo, että ylilyönnit lihakeskustelussa saataisiin vähenemään. Hän ihmettelee myös sitä, että lihasta on tehty eräänlainen demoni. Samaan aikaan suomalaiset syövät lihaa tuplasti suosituksiin nähden.

Kotimaa
Lihaa kaupan lihatiskillä.
Yle

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta sanoo, että suomalaisten lihankulutus on parissa kymmenessä vuodessa noussut rapsakasti.

– Nousu on reippaampaa kuin Euroopassa keskimäärin. Emme ole kansainvälisessä vertailussa valtavia lihanahmijoita, mutta nousu on painottunut siipikarjaan ja ehkä porsaaseen sekä sikaan.

Professori viittaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksiin, joissa on kysytty ihmisiltä, mitä he syövät.

Selvitysten mukaan suomalainen syö punaista lihaa ja lihavalmisteita kuten makkaraa keskimäärin noin 50 kiloa vuodessa.

– Tämä on selvästi enemmän kuin suositusten mukainen puoli kiloa viikossa, sanoo Fogelholm.

Myös liha-alan Lihatiedotus ry:n tilastot (siirryt toiseen palveluun) kertovat kulutuksen kasvusta.

Liiallista lihankulutusta kannattaa pohtia

Professori myöntää, että lihakeskustelu äityy välillä liian kiihkeäksi ja yksipuoliseksi.

– Tutkijana sitä osallistuu asia- ja faktapohjalta keskusteluun.

Liian runsasta lihankulutusta on kuitenkin syytä vähentää terveydellisistäkin syistä.

Mikael Fogelholm

Hiljattain tutkija on rauhoitellut muun muassa makkarakohua, joka syntyi Maailman terveysjärjestön uusista haittaluokituksista.

– Liha on vain yksi osa ruokavaliota. Liian runsasta lihankulutusta on kuitenkin syytä vähentää terveydellisistäkin syistä. Lihan vähentäminen tekee myös tilaa esimerkiksi kala- ja kasvisruualle, miettii Fogelholm.

Lihansyönnin terveysvaikutusten miettiminen on saanut uusia sävyjä tutkimusten myötä.

– Koko 2000-luku on tiedetty, että lihan ja erityisesti lihavalmisteiden liian runsas syönti ei ehkä ole ihan hyvä juttu terveyden kannalta.

Fogelholmin mukaan rasvakeskustelu on jäänyt taka-alalle, mutta esimerkiksi suolan ja nitriitin sekä lihan sisältämän helposti imeytyvän raudan vaikutuksia pohditaan nyt entistä enemmän.

"Liha on osa ruokakulttuuriamme"

Monet äidit ja isät miettivät ainakin lastensa lihankulutusta. Valtion ravitsemusneuvottelukunnalta on tulossa pian uudet suositukset lapsille.

– Lasten olisi tietysti hyvä syödä vähemmän lihaa kuin aikuiset. Päiväkoti-ikäisille ja alakoululaisille ehkä puolet aikuisille suositellusta määrästä. Kyllä se hyvä suositus varmaan on, että punaista lihaa ei useammin kuin kolme kertaa viikossa pääaterioilla ja makkararuokaa korkeintaan kerran viikossa, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Tutkija itse tunnustautuu sekaruuan syöjäksi.

– En syö hirveän paljon lihaa, varsinkin punaista lihaa ja makkaraa syön kohtuullisen harvoin. Kotimaista lihaa suosin kotimaan tuotannon, työllisyyden ja paikallistuotannon ystävänä.

Liian jyrkät linjat eivät professoria miellytä.

Lihan demonisointi, sellaiseksi täydellisesti vältettäväksi ja synniksi, on minusta ihan hassua.

Mikael Fogelholm

– Lihan demonisointi, sellaiseksi täydellisesti vältettäväksi ja synniksi, on minusta ihan hassua. Liha on osa ruokakulttuuriamme ja sopivasti syötynä se ei millään tavalla heikennä terveyttä, linjaa Fogelholm.