Aboriginaalien perinnesoitinta valmistetaan Riihimäellä jo miltei sarjatyönä

Eteläsuomalaisen omakotitalon pihamaalta kuuluu erikoinen, tasainen pörinä. Se tulee aboriginaalien kansallissoittimesta, didgeridoosta. Niitä on tehty käsityönä Riihimäellä jo yli tusina.

kulttuuri
Kaksi miestä puhaltavat puisiin putkiin omakoitalon verannalla
Timo Liikanen (vas.) veistää ja kaivertaa mielellään didgeridooita, mutta Osmo Liikanen niitä useimmiten soittaa.Miki Wallenius / Yle

Timo Liikanen on eläkkeellä innostunut valmistamaan Pohjois-Australian aboriginaalien kansallissoitinta, didgeridoota.

Viiden vuoden aikana niitä on syntynyt Riihimäellä Hiojankadulla sijaitsevassa omakotitalossa peräti 13. Seuraavakin on jo aihiona olemassa.

Kenenkään ei tiedetä Suomessa aiemmin valmistaneen niin montaa didgeridoota omin käsin.

Espanajan lomareissun tuliainen

Kiinnostus maailman vanhinta tunnettua puupuhallinta kohtaan syntyi, kun oma poika, muusikko Osmo Liikanen kertoi nähneensä sellaisen Espanjan lomallaan.

Olen tehnyt puusta ennenkin mielelläni kaikennäköisiä esineitä

Timo Liikanen

Katusoittajan taito teki Osmoon syvän vaikutuksen. Hän halusi oman soittimen.

Isä-Timoa ei paljon tarvinnut houkutella, sillä mies on kätevä käsistään.

– Olen tehnyt puusta ennenkin mielelläni kaikennäköisiä esineitä, kuten huonekaluja.

Ensimmäisen didgeridoon aihiokin löytyi helposti.

– Sähkölinjalla oli leppä kaadettuna. Siitä sahasin 2,5 metrin pätkän ja toin sen kotiin. Laitoin sen pistosahalla halki ja kaiversin sitä tuossa liiterin edessä.

Aboriginaalikäsityöläiset valmistavat omat didgeridoonsa usein eukalyptuspuusta, jonka termiitit ovat kovertaneet ontoksi. Luolamaalausten perusteella didgeridoo lienee ainakin 1 500 vuotta vanha soitin.

Timo Liikasen piti hakea soittimen valmistuksesta tietoa netistä. Kaiverretun puun sisälle syntyvän reiän pitää olla siisti ja suora. Loppupäässä reikä saa levetä. Puuputken pituus ja aukon leveys määrittelevät sen, miten ja millä sävelkorkeudella didgeridoo lopulta soi.

Vaahtera on työläs kaiverrettava

Yleensä Timo Liikanen saa yhden soittimen valmiiksi noin 60 työtunnissa. Suunnittelutunteja ei ole laskettu.

Mies puhaltaa kotitalon portailla puiseen soittimeen
Timo Liikasen oma idea oli tehdä lyhyt, tuplaputkinen didgeridoo.Miki Wallenius / Yle

Yksi hienoimmista Liikasen tekemistä didgeridoo-soittimista on veistetty vaahterasta.

– Se on niin kovaa, että sen työstöön meni kaksi kertaa enemmän aikaa kuin normaalisti.

Ilman huolellista ajattelutyötä eivät sinänsä yksinkertaiselta näyttävät didgeridoot synny.

Timo Liikanen on intoutunut myös kehittelemään soitinta eteenpäin. Sen tuloksen syntyi lyhyt, mutta paksu malli. Puun sisällä kiertää kaksi kaiverrettua putkea.

Sekin idea syntyi juostessa.

En minä ole niitä istuen funtsinut

Timo Liikanen

– Siellä ne ovat lenkkipolulta kaikki mallit syntyneet. En minä ole niitä istuen funtsinut. Hiihtäessä ei pysty ajattelemaan.

Mielessä kiehtoo ajatus päästä joku päivä vielä käymään Australiassa. Siellä voisi tutkia tarkemmin, miten paikalliset ovat kansallissoitintaan vuosisatojen kuluessa väsänneet ja kehittäneet.

Yksi Kainuusta lähteneistä Liikasista kuulemma asuukin Australiassa.