Nuoret haluavat koulusta lisää apua tunne-elämän huoliin – Koulupsykologi: "Apua tarvitsevia on tosi paljon"

Moni nuori toivoo koulun aikuisilta lisää tukea tunne-elämän huoliin, kaverisuhteisiin ja perheen asioihin. Psykologille ja lääkärille pääsy koetaan välillä vaikeaksi. Esimerkiksi helsinkiläisellä psykologilla Laura Blomqvistilla on hoidettavanaan tuhannen opiskelijan mielenterveys. Puolentoista vuoden takainen lakimuutos näyttää silti parantaneen opiskeluhuoltoa.

Kotimaa
Nuoria koulun käytävällä.
Arkistokuva. Kuva ei liity tapaukseen.Yle

Yli neljäsosa apua tarvinneista nuorista on sitä mieltä, ettei koulun aikuisilta saa riittävästi tukea mielialaan ja tunne-elämään liittyvissä huolissa. Varsinkin tyttöjen mielestä avun saamisessa on puutteita. Osa nuorista kaipaa koululta lisää tukea myös kaverisuhteisiin ja perheen asioihin. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselystä.

Myöskään psykologi Laura Blomqvistin mukaan apua ei pysty tarjoamaan kaikille riittävästi. Blomqvistin asiakaskuntana on tuhat nuorta, jotka opiskelevat helsinkiläisessä Alppilan lukiossa ja Stadin ammattiopistossa.

– Haluan ajatella, että palveluita tarjotaan kaikille matalalla kynnyksellä, mutta kyllä paine on kova. Pitää tehdä rajaamista ja pohtia, keiden nuorten kanssa tavataan enemmän ja keiden kanssa vähemmän tai milloin ohjataan esimerkiksi erikoissairaanhoitoon.

– Alakuloisuus, masennusoireet, ahdistusoireet. Ne ovat tyypillisimpiä syitä, miksi nuoret ottavat yhteyttä psykologiin, Laura Blomqvist kertoo.

Puutteita avun saamisessa koulun aikuisilta
Yle uutisgrafiikka

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Marke Hietanen-Peltolan mukaan lapset ja nuoret eivät välttämättä kerro aikuisille huolistaan.

– On tärkeää miettiä, miten voisimme luoda oppilaitoksiin sellaisen ilmapiirin ja kulttuurin, että lapset ja nuoret kertoisivat huolistaan ja aikuinen osaisi heti tarttua niihin.

Pulaa koulupsykologeista, lääkäreistä ja kuraattoreista

Puolitoista vuotta sitten voimaan tullut opiskeluhuoltolaki lisäsi psykologien ja kuraattorien palveluita lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Heitä on sen jälkeen palkattu lisää eri puolille Suomea.

Viime keväänä tehdyn Kouluterveyskyselyn mukaan terveydenhoitajan ja kuraattorin avun saaminen on nuorten mielestä melko helppoa. Koululääkärille ja psykologille on nuorten mielestä puolestaan hiukan vaikeampaa päästä.

Kyselyn tuloksia ei voida verrata aiempiin vuosiin, sillä opiskeluhuollon palveluista on aiemmin kysytty eri tavoin. Marke Hietanen-Peltolan mukaan pulaa on tällä hetkellä monista auttajista.

– Erityisesti puuttuu lääkäreitä, psykologeja ja kuraattoreita. Terveydenhoitajien mitoitus on vähän paremmalla tolalla.

Pääsy opiskeluhuollon palveluihin
Yle uutisgrafiikka

Psykologi Laura Blomqvistin mukaan avun tarjoaminen määräajassa ei aina onnistu, sillä avun tarvitsijoiden määrä vaihtelee. Ensimmäisen keskusteluajan pitäisi järjestyä seitsemässä päivässä.

– Välillä se on vaikeata. Esimerkiksi syksyllä on ollut tilanteita, etten itse ole siihen pystynyt, mutta tässäkin oppilaitokset eroavat toisistaan tosi paljon.

Laura Blomqvist
Psykologi Laura Blomqvist hoitaa tuhannen nuoren mielenterveyttä.Yle

– Apua tarvitsevia nuoria on tosi paljon, Blomqvist toteaa.

Opiskeluhuoltolaki painottaa myös koko kouluyhteisön hyvinvoinnin parantamista. Kaikki koulun aikuiset osallistuvat opiskeluhuoltoon. THL:n kyselyn mukaan esimerkiksi jatkuva kiusaaminen onkin peruskoulussa kahdessa vuodessa hiukan vähentynyt.

Vaikka ongelmia on, opiskeluhuolto on lain voimaantulon jälkeen kehittynyt hyvään suuntaan, arvioi ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä.

– Koko ajan mennään parempaan suuntaan. Lapsilla ja nuorilla on apu paremmin saatavilla kuin ennen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 120 000 nuorta. Tutkimuksessa olivat mukana peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat.