Henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa – ”Puheeksi ottamisen kulttuuri on kadonnut”

Henkinen väkivalta ei ole pelkästään parisuhteiden ongelma, vaan sitä koetaan myös työpaikoilla. Taitoja suojautua henkiseltä väkivallalta voitaisiin opettaa jo koulussa, sanoo asiantuntija.

terveys
kynttilä ei väkivaltaa
Tampereen keskustassa jaettiin keskiviikkona kynttilöitä naisten kokemaa henkistä väkivaltaa vastaan.Marko Melto / Yle

Alistamista, nolaamista, sosiaalista eristämistä tai taloudellista ahdistamista. Henkisellä väkivallalla on monet kasvot.

Naisten kokemaan henkiseen väkivaltaan kiinnitetään huomioita valtakunnallisen Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan tiimoilta myös Tampereella.

Pirkanmaan Naisjärjestöt Yhteistyössä -toimikunnan jäsen Tuula Petäkoski-Hult jakoi keskiviikkona Tampereen keskustassa kynttilöitä ohikulkijoille. Tarkoitus on herätellä ihmisiä pohtimaan tärkeää, jopa vaiettua aihetta.

– Kynttilöitä jaetaan, jotta ihmiset voivat sitä sytyttäessään miettiä, mitä he itse voisivat tehdä, jos huomaavat henkistä väkivaltaa esiintyvän, Petäkoski-Hult sanoo.

Kuten ruumiillinen väkivalta, myös henkinen väkivalta sisältää vallan ja kontrollin näkökulman.

Tessa Tuukkanen-Salovesi

Kampanjapäivä huipentuu tänään keskiviikkona keskustelutilaisuuteen Tampereen ensi- ja turvakodissa Petsamossa. Ovet ovat avoinna kaikille aiheesta kiinnostuneille kello 17–19. Puheenvuoroja kuullaan muun muassa ensi- ja turvakotityöstä ja vanhemmuustyöstä.

– Kuten ruumiillinen väkivalta, myös henkinen väkivalta sisältää vallan ja kontrollin näkökulman. Henkistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi läheisen alistaminen, haukkuminen, nimitteleminen ja nolaaminen. Se voi tarkoittaa myös sosiaalista eristämistä, taloudellista ahdistamista tai seksuaalisuuteen liittyvää psyykkistä alistamista. Jo väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa, toteaa ensi- ja turvakodin johtaja Tessa Tuukkanen-Salovesi.

Ei vain parisuhteiden ongelma

Tuukkanen-Saloveden mukaan henkinen väkivalta voi toisinaan jäädä fyysisen väkivallan varjoon, koska henkinen väkivalta ei jätä jälkeensä konkreettisia jälkiä. Valoa, ei väkivaltaa- kampanjan tavoitteena onkin lisätä tietoisuutta henkisestä väkivallasta ja sen esiintymisestä.

– Jo koulussa voitaisiin opettaa taitoja siitä, kuinka suojata itseään. Keskusteltaisiin siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, Tuukkanen-Salovesi toteaa.

– Parisuhteessa henkiseen väkivaltaan saattaa turtua. Kun sen kokee elämässään normaalina, niin väkivallan kokija ei välttämättä ymmärrä, että tilannetodennäköisesti vain raaistuu ja raaistuu. Todennäköisesti mukaan tulee myöhemmin myös fyysistä väkivaltaa.

Jo koulussa voitaisiin opettaa taitoja siitä, kuinka suojata itseään. Keskusteltaisiin siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, Tuukkanen-Salovesi toteaa.

Tessa Tuukkanen-Salovesi

Henkinen väkivalta saatetaan mieltää parisuhteiden ongelmaksi, mutta Petäkoski-Hult tahtoo nostaa esiin myös työpaikoilla tapahtuvan henkisen väkivallan, joka voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen.

– Esimerkiksi naapurit pitivät ennen paremmin huolta toisistaan. Nykypäivänä ihmiset miettivät enemmän, missä määrin toisen asioihin voi puuttua. Puheeksi ottamisen kulttuuri on ikään kuin kadonnut. Asiasta puhumiseen tarvitaan lisää rohkeutta, Petäkoski-Hult sanoo.