Valtion velka ylittää 100 000 000 000 euroa

Keskuskauppakamarin "velkakello" rikkoo sadan miljardin rajan torstaina iltapäivällä. Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sanoo viestin ylivelkaantumisesta menneen hyvin perille

talous
Satasen euroja.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen valtion velka saavuttaa sadan miljardin euron rajapyykin torstaina noin kello 15.35. Ainakin jos Keskuskauppakamarin ylläpitämään velkakelloon on luottamista.

Sata miljardia on kunnioitettavan näköinen numero. Nuppia kohti jaettuna se tarkoittaa, että jokaisen suomalaisen osuus valtion velasta on vajaat 18 300 euroa. Velka kasvaa 168 euroa sekunnissa, noin 600 000 euroa tunnissa ja 15 miljoonaa vuorokaudessa.

Keskuskauppakamari on viestittänyt viime helmikuusta lähtien valtion velkaantumisen karanneen käsistä. Tuolloin velan kasvua raksuttava numerosarja nostettiin WTC-rakennuksen ikkunaan Helsingin keskustassa. Velkakello perustuu velkakello.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivustoon.

– Idea oli nostaa asia vaalikeskusteluun. Me haluttiin, että se on herätyskello ja sellaisena se on hyvin toiminutkin, kertoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Tällä hetkellä velkakello tosin on remonttipressujen peittämä, mutta Keskuskauppakamari pitää sadan miljardin rajapyykkiä ja kelloaan näkyvissä Rytminmuutos-tilaisuudessaan Finlandia-talolla.

Onko 100 miljardia paljon vai vähän?

Onko velkaa sitten liikaa? Onko sitä edes paljon? Kysymys on talouspoliittisesti mitä kiistanalaisin.

Kun valtion velkaan lisätään kuntien ja muiden julkisyhteisöjen velka, päästää jo reippaasti sadan miljardin yli. Tätä velkaa Suomella on reilut 60 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, eli yli EU:n asettaman kipurajan.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen luku on silti maltillinen. Koko euroalueen valtionvelka oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä reilut 92 prosenttia BKT:sta. Osa ekonomisteista katsoo, ettei Suomella ole velan suhteen mitään hätää.

– Ongelma ei niinkään ole tämä velan määrä, vaan talouskasvun puute. Ja että velkaantumistahti on liian nopea, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Risto E. J. Penttilä.