Koe uusi yle.fi

Kortteli tuo ihmiset yhteen: "Tutustuminen vaatii normaalia kohteliaisuutta"

Pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin nousee kovaa vauhtia uusia asuinalueita paikkoihin, joissa ei ole aiempaa asutusta ja joilta vielä puuttuu paikallisidentiteetti. Uusien asukkaiden tutustumista toisiinsa voidaan edesauttaa kaupunkisuunnittelulla, vaikka loppu onkin itsestä kiinni.

Kotimaa
Leikkipaikka kerrostalon pihalla.
Mika Kanerva

Katariina Styrman ja Elsa Kivi-Koskinen ovat asuneet kovaa vauhtia kasvavalla Jätkäsaaren asuinalueella vuoden verran ja viihtyneet hyvin. Tässä suuri merkitys on ollut toisiin asukkaisiin tutustumisella.

– Täällä on hyvinkin yhteisöllistä. En tällaista ole missään aiemmin kokenut. Yksi tekijä on se, että on pieniä lapsia. Sen kautta tulee tutustuttua lähiympäristöön ja muihin äiteihin. Kyllä tästä korttelimaisesta sisäpihasta on myös hyötyä tutustumisessa, kertoo Elsa Kivi-Koskinen.

– Tietysti kohdataan kaikki ihmiset, jotka ovat täällä pihalla jotain puuhaamassa. Siitä se tutustuminen lähtee, ei siinä sen kummempaa tarvitse olla kuin normaalia kohteliaisuutta naapureita kohtaan, Katariina Styrman toteaa.

Yhteisöllisyydestä tuli kaupunkisuunnittelun trendi

Kaikille Helsinkiin nouseville uusille asuinalueille rakennetaan tiloja, joissa asukkaat voivat kohdata. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa korttelipihoja, yhteisiä kattopuutarhoja, yhteissaunoja tai vaikkapa viihtyisiä viheralueita. Eri sukupolvia johdatellaan kohtaamaan rakentamalla esimerkiksi ikäihmisten asuntoja päiväkotien läheisyyteen.

Lisäksi yleistyvä ryhmärakennuttaminen, jossa tulevat asukkaat rakennuttavat itse talonsa lisää yhteisöllisyyttä jo rakennusvaiheessa. Jätkäsaaressa on meneillään useita hankkeita, joiden tavoitteena on nimen omaan yhteisöllisyyden kehittäminen. Esimerkiksi Jallukka-hankkeessa rakennetaan muusikoille vuokra-asuntoja. Taloon tulee myös ravintola, jossa muusikot voivat soittaa ja kaikki jätkäsaarelaiset kokoontua.

– Totta kai toivomme, että sillä tavalla kaupunki pysyy elävämpänä ja viihtyisämpänä. Toivomme, että täällä pidetään huolta yhteisistä asioista, kuten vaikka kaduista. On hyvä, että ihminen tuntee kuuluvansa jonnekin, pohdiskelee Länsisataman projektinjohtaja Outi Säntti.

– Helsingissä on aina rakennettu asukaslähtöisesti, mutta kyllä nyt voidaan puhua yhteisöllisyyden huomioimisessa jo trendistä. Olemme ottaneet tässä mallia muualta saaduista hyvistä kokemuksista. Kalasatamaankin tulee runsaasti asukkaille yhteisiä tiloja, kertoo Kalasataman projektipäällikkö Tuomas Hakala.

Tavoitteena Helsingissä on tehdä uusista kaupunginosista, kuten Jätkäsaaresta, Kalasatamasta ja Kruunuvuorenrannasta alueita, joilla ihmiset viihtyvät sukupolvesta toiseen.

– Toivon, että 20 vuoden päästä täällä on jo toisen polven jätkäsaarelaisia, jotka ylpeitä siitä että he ovat juuri jätkäsaarelaisia, Säntti haaveilee.