1. yle.fi
  2. Uutiset

Tehdäänkö tulevaisuuden taidekaupat taulutietokoneen ruudulla?

Suomalainen taideväki on löytämässä sosiaalisen median mahdollisuudet markkinointikanavana. Helsinkiläisgalleria kehitti matkapuhelinsovelluksen taiteen ostamisen tueksi. Varsinainen verkkokauppa kehittyy kuitenkin kuvataidealalla hitaasti.

kulttuuri
Helsinki Contemporary Galleria julkaisi mobiilisovelluksen tukemaan taiteen ostamista.
Helsinki Contemporary Galleria julkaisi mobiilisovelluksen tukemaan taiteen ostamista.Helsinki Contemporary

Jos taskussa on muutama tonni ylimääräistä, on Taidehallissa perjantaina avautuva Nuoret 2015 -näyttely hyvä tilaisuus ryhtyä taidekeräilijäksi. Parinkymmenen nuoren suomalaisen tai Suomessa työskentelevän taiteilijan joukossa saattaa olla joku tulevaisuuden kovista nimistä.

Vuodesta 1939 alkaen järjestetystä Nuoret-näyttelystä on sen historian aikana noussut esiin monia kotimaisen kuvataiteen tunnetuimpia nimiä, kuten Tove Jansson, Eila Hiltunen, Juhana Blomstedt, sekä 2000-luvulla Anssi Kasitonni, Tommi Toija ja Ville Andersson.

Näyttelystä voi aloitteleva keräilijä tehdä todellisia löytöjä. Erikoista on se, että muualla yhteiskunnassa lisääntyvä verkkokauppa ei juuri näy kuvataidealalla. Merkkejä heräämisestä on kuitenkin ilmoilla – keräsimme muutamia tuoreita esimerkkejä.

Sopisiko tämä taulu seinälleni?

Helsinki Contemporary Galleria julkaisi mobiilisovelluksen tukemaan taiteen ostamista.
Helsinki Contemporary

Kotimaisista gallerioista Helsinki Contemporary on innostunut ensimmäisten joukossa laajentamaan toimintaansa älypuhelimien ja verkkosovellusten puolelle. Hiljattain julkaistu ARTAP-sovellus on saatavilla useimmille älypuhelimille ja taulutietokoneille.

Sovelluksen avulla voi esimerkiksi kokeilla, miten gallerian myyntikokoelmista löytyvät teokset istuisivat oman kodin seinille. Gallerian johtaja uskoo, että sovellus tavoittaa erityisesti uusia kohderyhmiä, mutta on avuksi myös kokeneille taiteen ostajille.

– ARTAPin avulla on helppo tutustua kokoelmaamme ja saada tietoa teosten ostamisen tueksi, kertoo johtaja Mari Männistö Helsinki Contemporary -galleriasta.

Männistö on monien muiden alan ammattilaisten tavoin sitä mieltä, että fyysinen kokemus on kuvataiteen ostamisessa edelleen korvaamaton.

– Monella on mielessä jokin tietty paikka, johon etsii taideteosta. Toisaalta sovelluksen avulla voi tutustua galleriamme taiteilijoihin. Mutta koneen ruudulla nähty kuva ei tietenkään voi tuottaa samaa kokemusta kuin teoksen näkeminen galleriassa, Männistö sanoo.

ARTAP-sovelluksen kautta ei voi suoraan ostaa taidetta, mutta sen kautta voi ottaa yhteyttä galleriaan. Sovellus on esimerkki siitä, miten älypuhelinten ja sosiaalisenmedian mahdollisuudet tulevat vähitellen myös nykytaiteen kentälle.

Jonna Rutanen: Devices I, 2013. Valokuvateos on esillä Nuoret 2015 -näyttelyssä Taidehallissa.
Jonna Rutasen valokuvateos on yksi Nuoret 2015 -näyttelyssä esillä olevista töistä. Jonna Rutanen

Hintoja ei mielellään laiteta verkkoon

Nykytaidetta voi jo tällä hetkellä ostaa monista kotimaisista verkkokaupoista. Esimerkiksi taidegraafikoilla ja kuvanveistäjillä on kattava myyntikokoelma hintatietoineen. Ostaminen tapahtuu kuitenkin yhteydenoton perusteella, eli pelkällä napinpainalluksella ei voi teosta kotiinsa tilata.

Nykytaiteessa teosten materiaalit ja koot vaihtelevat niin paljon, että eBayn tai Huuto.netin kaltaista automatisoitua verkkokauppaa olisi käytännössä hankala järjestää.

– Taidegrafiikka on verkkokauppaan sopiva tuote, koska hinnat ovat usein kohtuullisia ja teokset pieniä. Suuremmissa teoksissa jo yksin postitus on hankalaa, sanoo toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen Suomen Taiteilijaseurasta.

On ymmärrettävää, että tietokoneiden tai t-paitojen verkkomyynnille on helpompaa luoda vakiintuneet postituskäytännöt kuin esimerkiksi nykytaiteelle, joka voi olla käytännössä mitä tahansa maalaustaiteesta nestettä sisältävään installaatioon.

– Hintojen kertominen kuuluu oleellisesti verkkokauppaan, mutta taidealalla se on edelleen hankala kysymys. Harva taiteilija haluaa hintojaan verkkoon laittaa. Toisaalta taideteoksen hinta on aina neuvottelukysymys, kertoo kuraattori Laura Köönikkä taidetta yksityishenkilöille välittävästä Finnish Art Agencysta.

Maailmalla taiteen verkkokauppa kasvaa

Suomessa nykytaiteen verkkokaupalla vaikuttaisi olevan enemmän merkitystä markkinoinnin kuin varsinaisen myynnin kannalta.

– Jos puhutaan teosten liikkumisesta Suomessa, niin en usko, että verkkokaupalla tulee olemaan jatkossakaan kovin suurta merkitystä, sanoo Laura Köönikkä.

Myös kansainvälisillä markkinoilla taiteen verkkomyynti on edelleen suhteellisen pientä. Lontoossa toimiva ArtTactic-yrityksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2012 taidekaupassa maailmanlaajuisesti liikkuneesta 56 miljardista dollarista vain 1,6 prosenttia eli 870 miljoonaa kulki verkkokaupan kautta.

Saman tutkimuksen mukaan taiteen verkkokaupan oletetaan ylittävän kahden miljardin dollarin vuosimyynnin vuoteen 2017 mennessä. Pientä kasvua on siis luvassa.

Helsinki Contemporary Galleria julkaisi mobiilisovelluksen tukemaan taiteen ostamista.
Helsinki Contemporary

Instagramista tuli taidekeräilijöiden suosikkisovellus

Vaikka varsinainen verkkomyynti on edelleen vähäistä sekä Suomessa että kansainvälisesti, on sosiaalisen median potentiaalista vielä valtaosa hyödyntämättä.

300 miljoonan käyttäjän ilmainen kuvapalvelu Instagram on jo tullut osaksi taidemarkkinoita. Suurimmilla taidehuutokaupoilla on kuvapalvelussa omat tilinsä, joilla on satoja tuhansia seuraajia. Myös monet yksityisistä taidekeräilijöistä käyttävät sovellusta apunaan uusien taiteilijoiden löytämisessä, kertoo The New York Times.

Suomessakin museot ja galleria markkinoivat näyttelyjään voimakkaasti Twitterissä ja Facebookissa. Käytännöllisiä sovelluksiakin tärkeämpää olisi madaltaa kynnystä taiteen ostamiseen.

– Olemme panostaneet aikaisempaa enemmän ostajien neuvomiseen, kertoo Taidehallin Nuoret 2015 -näyttelyn järjestävän Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen.

Lue seuraavaksi