"Maan korvessa kulkevi lapsosen tie" kelpaa vihdoin virreksi – esteenä oli ristiriitaisuus uskontulkinnan kanssa

Virsikirja on saamassa uusia veisuja lisävihkon kautta. Virsikirjan lisävihkon virallinen käyttöönottojuhla on ensi vuoden adventtina, mutta lisävihkon virret ovat jo saaneet kirkolliskokouksen hyväksynnän.

Kotimaa
Suojelusenkeli
Fratelli Bonella

PieksämäkiVirsikirjaa, tai edes en lisävihko, ei muutella miten tahansa ja kenen tahansa päähän pistosta. Edellisen kerran virsikirja on päivitetty vuonna 1986 ja tuolloin sen uudistamista edelsi vuosikymmenien työ. Nyt tarve uusille sävelille tuli vastaan nopeammin: kymmenen henkilön työryhmä on pohtinut eri näkökulmia virsikirjan lisävihkoon muutaman vuoden ajan.

– Maailma on nyt 2010-luvulla aika erilainen kuin silloin 80-luvun puolivälissä. Ihmisten suhtautuminen uskontoihin, uskoon ja kirkkoon sekä Jumalaan ja pyhän kohtaamiseen on toisenlainen nyt kuin silloin. Siksi on tärkeää, että kirkko sanoittaa niin puheissaan, teksteissään kuin myös musiikissaan ja lauluissaan tämän päivän ihmisten tarvetta kohdata pyhää, kertoo työryhmässä mukana oleva pieksämäkeläinen seurakuntaopiston lehtori ja nuorisotyön opettaja Pekka Kosonen.

Kun virsikirjaa uudistetaan, haetaan siihen erilaisia näkökulmia. Kososen rooli työryhmässä oli tuoda mukaan nuorisotyön asiantuntemusta.

Lisävihkoon tulee 80 virttä. Jokaikinen niistä on mietitty perinpohjaisesta ja niiden mukanaolo virsikirjan lisävihkossa on perusteltu kirjallisesti kirkolliskokoukselle ennen hyväksyntää. Työryhmä etsi laulut, joista voisi tulla virsiä ja makusteli niiden sopivuutta lisävihkoon esimerkiksi veisaamalla niitä.

– Meidän tehtäväksiannossamme oli kolme näkökulmaa. Ensinnäkin meidän piti käydä läpi ulkomaiset aineistot eli tutkia millaiset ulkomaiset laulut voisivat sopia suomalaisiksi virsiksi. Toiseksi kävimme läpi kaikki kotimaiset laulukokoelmat, sillä niissä on lauluja, jotka ovat jo lunastaneet paikkansa ihmisten sydämissä ja niistä koetaan, että ne sanoittavat uskoa niin hyvin, että ne sopivat virsiksi. Kolmas näkökulma oli tuottaa uusia lauluja. Sitä vartemme loimme kontakteja suomalaisiin säveltäjiin ja sanoittajiin, Kosonen kertoo.

Yllätyksiä jumalanpalveluksen musiikkiin

Uudistuksen myötä jumalanpalveluksen musiikillinen anti voi yllättää kuulijan. Virsikirjan lisävihkoon tulee muun muassa Cat Stevensin tunnetuksi tekemä hymni Morning has broken. Toisaalta mukaan tulee vanhoja tuttuja, joissa yllättää pikemminkin se, etteivät ne ole virsiä. Yksi suomalaisten vanhoista tutuista on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.

– Siitä moni on ajatellut, että se on virsi, mutta näinhän ei ole ollut. Se oli jo vuonna -86 virsikirjaa uudistettaessa puheissa, mutta olen ymmärtänyt, että siinä on tekstin osalta ristiriitaisuuksia meidän luterilaisen uskontulkinnan kanssa ja sitä jouduttiin pohtimaan myös nyt. Työryhmä esittikin siihen toisenlaista säkeistörakennetta ja tekstiäkin hieman muokattiin. Kirkolliskokous halusi kuitenkin säilyttää alkuperäisen tekstiasun.

Uskontulkinnan kannalta ongelmalliseksi nähtiin ja työryhmässä keskustelua herätti kolmannen säkeistön tekstiosuus: "Oi laps’, ethän milloinkaan ottaa sä vois, sun kättäsi enkelin kädestä pois". Työryhmän puheenjohtajan, Puijon seurakunnan kirkkoherran Jaana Marjasen mukaan kohta jätti liikaa vastuuta ihmiselle.

– Tämä säe jättää Jumalan huolenpidon ihmisen oman jaksamisen varaan. Luterilaisen uskontulkinnan mukaan Jumalan armo on aina Jumalan teko, Marjanen sanoo.

Pekka Kososen kädenjälki mukana

Virsikirjan lisävihkossa mukana on myös pari Kososen omaa sävellystä.

Pekka Kosonen
Timo Ikonen / Yle

– Lauluntekijöille järjestämissämme tekstiseminaareissa törmäsin Anna-Mari Kaskisen pariin aivan upeaan tekstiin, joihin halusin itse kokeilla sävellyskynäni terävyyttä. Työryhmä päätyi valitsemaan nämä sävellykset mukaan, toki itse jääväsin itse luonnollisesti valintatilanteissa.

Vaikka nyt tehdään pelkkää lisävihkoa, eikä kajota varsinaiseen virsikirjaan, Kosonen uskoo, että tämä työ ennakoi isompaa muutosta. Myös edellistä virsikirjauudistusta edelsi lisävihko-vaihe.

– Tässä koeponnistetaan tiettyjä rajoja. Kuinka kirkko haluaa, että uskoa sanoitetaan? Se missä muodossa uusi virsikirja sitten tulee olemaan, voi olla jotakin muuta kuin yksi suuri kokoelma. Työryhmässä pohdimme, voisiko virsikirja olla pienempi kokoelma, jossa olisi nopeammin ajan tarpeisiin vastaavia vaihtuvia lisäosia.