Finlandia-palkinnon sai ennakkosuosikki Laura Lindstedt – Kirjailija luuli silti voittopuhelua pilaksi

Tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon on saanut Laura Lindstedt romaanillaan Oneiron. Voittajan valitsi muusikko Heikki Harma eli Hector.

kulttuuri
Laura Lindstedt: Oneiron.
Laura Lindstedt voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan Oneiron.Teos / Heini Lehväslaiho

Tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valinta oli valitsijan mukaan helppo. Voittajateos nousi selkeästi esiin omaperäisen kerronnan ansiosta, sanoo muusikko Hector.

- Teos kiihdyttää lukijansa assosioimaan päähenkilöiden kokemuksia omiin kokemuksiin, ja sen lukemattomat viittaukset kertovat kirjailijan laajasta perehtymisestä ihmiskunnan hengen lentoon ja kärsimyksiin.

Hector ylisti puheessaan myös Lindstedtin tapaa kirjoittaa älykkäästi, mutta samalla sujuvasti ja helposti.

- Kirjailijan nerokas tapa uudistaa romaanin muotoa ja rakennetta on häkellyttävää, ja miten lukijaystävällisesti se tapahtuukaan!

Kuoleman jälkeen on tyhjä valkoisuus

Oneiron kertoo seitsemästä eri-ikäisestä naisesta, jotka ovat joutuneet kuolemaan jälkeiseen välitilaan, tyhjään valkoisuuteen.

- Kun ryhdyin kirjoittamaan, ensin oli juuri tämä valkoinen tila. Vasta sitten päätin kirjoittaa kuoleman jälkeisistä hetkistä. Tyhjä valkoisuus kuvaa myös kirjoittamisen ja luomisen tilaa. Siitä lähdin kehittelemään näiden seitsemän naisen hahmoa, kertoo Laura Lindstedt.

Naiset tulevat eri kulttuureista, eivätkä he tunne toisiaan. Kuolema on heille kaikille yhteinen ihmetyksen aihe. Synkästä aiheesta huolimatta romaani on hyvin lohdullinen ja antaa lukijalle paljon ajatuksia.

- Minua kiinnostaa kuvata sitä pientä lyhyttä hetkeä, jossa ihminen siirtyy toiselle puolelle. Miltä se tuntuu, mitä siinä voisi tapahtua.

Kirjan nimi viittaa kreikan sanaan, joka tarkoittaa unta. Mutta se ei ollut tiedossa Lindstedtillä, kun nimi putkahti häneen tajuntaansa.

- Sain sanailmestyksen. Se oli hyvin voimakas kokemus. Kirjoitin sanan heti ylös ja ryhdyin vasta myöhemmin selvittämään sanan tarkoitusta. Yllätykseksi nimi sopi täydellisesti, sillä unen ja kuoleman yhteyshän on ikiaikainen klisee.

Kirjoittaminen vaati kahdeksan vuotta

Laura Lindstedt oli Finlandia-ehdokkaana jo esikoisromaanillaan Sakset vuonna 2007. Jo silloin oli olemassa idea ja alku Oneironista. Romaanin valmistuminen kesti kahdeksan vuotta, mutta toki Lindstedt on tehnyt välillä muitakin töitä, kuten väitöskirjaansa.

- Tämä kirja oli sellainen, että se todellakin vaati kaikki nämä vuodet, kertoo tuore Finlandia-voittaja.

Kirja on vaatinut taustatyötä ja myös matkustelua, jotta ympäri maailmaa olevat henkilöhahmot olisivat uskottavia. Mutta ennen kaikkea aikaa on vienyt hiottu kieli ja rakenne. Lindstedt myöntää olevansa täydellisyyden tavoittelija.

- Tekstin on oltava mietittyä ja rytmitettyä, jotta se kulkee ja kannattelee lukijaa. Myös jokaisen virkkeen on toimittava täysin.

Oneironia rytmittävät myös erilaiset muotokokeilut. Mukana on sanomalehtijuttuja, luentoja ja runoja. Lindstedt kuuluu Mahdollisen kirjallisuuden seuraan, jonka tarkoituksena on uudistaa kerrontaa ja yhdistää eri taidemuotoja. Esimerkiksi yksi Oneironin henkilöistä esiintyi jo pari vuotta sitten monitaide-esityksessä, jossa yhdistettiin tekstiä, tanssia ja sydänääniä.

"Onko tämä pilapuhelu?"

Lindstedt oli suurin ennakkosuosikki Finlandia-palkinnon saajaksi. Silti voittoa oli vaikea uskoa.

- Olin koiran kanssa aamulenkillä, kun puhelu tuli. Pari kertaa piti kysyä, että onko tämä varmasti totta vai joku pilapuhelu.

Palkintohuumassa Lindstedtin on keskityttävä poseeraamaan ja antamaan haastatteluja. Myös kirjakauppaesiintymisiä ja lukijoiden tapaamisia on tiedossa.

- Suuri ilo tulee ehkä myöhemmin. Nyt on vain mietittävä aikatauluja ja sitä missä välissä ehdin syödä ja ihan sellaisia perusjuttuja.

Lue myös Ylen kirjallisuustoimittajan Seppo Puttosen artikkeli voittajasta