Venäjän verkossa: Mistä tunnet ystävän?

Sosialistinen kokeilu Neuvostoliitossa vaati miljoonia uhreja ja epäonnistui täysin. Siksi Lenin ja lokakuun vallankumous on syytä unohtaa. Toinen maailmansota vaati myös uhrinsa, mutta päättyi Venäjän voittoon. On luonnollista, että Stalin on nostettu kuolleista.

Ulkomaat
Suomi Venäjän mediassa.
Leena Luotio / Yle Uutisgrafiikka

Suomen itsenäisyyspäivä lähestyy, ja Venäjällä sitä on muistettu erikoisella tavalla. On esitetty oikeusopillinen epäilys siitä, oliko V. I. Leninillä ja hänen vallankumoushallinnollaan laillista oikeutta tunnustaa Suomen itsenäisyyttä.

Oli aika, jolloin me suomalaiset annoimme ymmärtää, että minkä Lenin oli kerran Suomelle lahjoittanut, sitä eivät hänen jälkeensä tulleet vähäisemmät johtajat voineet ottaa pois. Se oli silloin – sitä kutsuttiin suomettuneisuudeksi. Nyt sitten saadaan olla kiitollisia siitä, että Suomen itsenäisyyden tunnustavassa asiakirjassa sattuu olemaan myös Josef Stalinin nimikirjoitus.

Itsenäisyyspäivän jälkeen koittaa joulu, rauhan ja sovinnon suuri juhla. Monet kuulijat ovat vuosien varrella moittineet, että valitsen Venäjän median Suomea koskevasta uutisoinnista vain kielteisiä asioita. Näin ei ole, mutta lähestyvän joulun kunniaksi olen kuitenkin päättänyt tällä kertaa keskittyä yksinomaan myönteisiin uutisiin.

Ykkösuutinen: perustulo

Voisi kuvitella, että Suomea koskevan uutisoinnin ykkösaiheeksi olisi marraskuussa noussut yhtäkkiä syntynyt hallituskriisi. Mutta ei. Jos alituinen piikittely Suomen ja EU:n kyvyttömyydestä hoitaa pakolaiskriisiä jätetään pois laskuista, sisäisen elämämme ykkösaiheeksi nousi aivan toinen aihe, joka etenkin sosiaalisessa mediassa aiheutti varsinaisen kirjoitusten ja tunteiden myrskyn.

Kysymys on Suomen hallituksen suunnitelmasta jakaa kansalaisille rahaa ilmaiseksi. Yhdellä sivustolla oli haastateltu Pietarissa sijaitsevan Baltian sosiaalitutkimuksen keskuksen vanhempaa tutkijaa Oleg Andrejevia. Hänen mukaansa ”idea saattaa Suomessa toimia, sillä Suomen talous on vakaa ja se on onnistunut ottamaan parhaat ratkaisut eurooppalaisista talousmalleista sekä raaka-aineet Venäjältä”.

Aiheeseen tarttui myös svpressa.ru, joka vertasi Suomea öljyvaltio Bruneihin ja arveli, että kaikille vastikkeetta jaettavalla 800 eurolla Suomessa elää jo hyvin. Kirjoittaja jatkaa näin: ”On Venäjälläkin kokeiltu etujen muuttamista rahaksi – matkalippuedut päätettiin poistaa ja antaa etu silkkana rahana, mutta kävi niin kuin aina. Rahat loppuivat heti kesken, koska laskelmissa ei ollut otettu huomioon varastamista ja korruptiota”.

Suomen hyväosaiset

Jos Venäjän mediaa on uskominen, niin Suomessa on myös pari ammattikuntaa, joilla menee tosi hyvin – poliisit ja palomiehet. Venäjän hallituksen virallisen lehden mukaan suomalaiset prostituoidut nimittäin myyvät heille puoleen hintaan. Lehti muistutti lukijoitaan myös Supon työntekijästä, joka harrasti seksiä virka-autossa.

Eikä tässä kaikki. Newsru.comin mukaan suomalaiset poliisit myös kilpailevat sosiaalisessa mediassa kekseliäisyyydestä. Kun Pohjanmaan poliisi julkaisi Facebookissa videon, jossa poliisit tekevät taukojumppaa toimistotuolin avulla, Oulun poliisit panivat paremmaksi ja latasivat nettiin videon, jossa poliisit kävelivät käsillään.

Huippuvierailu

Marraskuun tärkein vierailu-uutinen koski Venäjän presidentinhallinnon päällikön Sergei Ivanovin Suomen vierailua. Ivanovilta on virallinen pääsy Eurooppaan estetty, joten hänen mukanaan saapui Suomeen myös laaja venäläinen lehtimiesvaltuuskunta, jolle hän piti tiedotustilaisuuden Tehtaankadun lähetystössä.

Siellä naapurimaan kollegoille vasta selvisi, että Ivanov oli kylmän sodan aikana palvellut kahteen otteeseen Suomessa yhteensä kuuden vuoden ajan. Muodollisesti hän oli diplomaatti, mutta todellisuudessa hänen toimeksantajansa oli KGB.

Ivanov on Venäjän nykyjohdon paras Suomen-tuntija. Hän kertoi toimittajille oppineensa tuntemaan Suomen kansan työteliäänä, rehellisenä ja kunnollisena.

Väyrynen suosikkina

Suomalaisten poliitikkojen keskuudessa Venäjän median suosikiksi nousi marraskuussa Paavo Väyrynen, kun kävi ilmi, että hänen eurosta luopumista koskeva aloitteensa oli kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta. Jälleen kerran hankkeen todellisen tarkoituksen selosti Venäjän kansalle dosentti Johan Bäckman useissa haastatteluissa.

Niissä hän todisti, kuinka EU ei ole demokratia, vaan diktatuuri ja totalitaarinen järjestö, ja kuinka Väyrysen aloite on mielenkiintoinen askel kohti demokratian palauttamista. Tällaiset puoltolauseet merkitsevät sitä, että jos Väyrynen jälleen asettuu presidenttiehdokkaaksi, oteääniä on luvassa itärajan takaa rutkasti.

Palaan vielä lopuksi tuohon venäläisittäin käsittämättömään ajatukseen perustulosta. Asiaa käsitteli myös Novaja Gazetan päätoimittaja Aleksei Poluhin marraskuun kuudentena.

Köyhä Venäjä

Poluhin pohti, mitä tapahtuisi, jos Venäjän hallitus päättäisi maksaa edes niille 23 miljoonalle ihmiselle, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, saman minkä Suomi suunnittelee maksavansa kaikille. Hinta olisi 15 triljoonaa ruplaa, kun Venäjän koko budjetti on vajaat 16 triljoonaa ruplaa.

”Täytyy tunnustaa”, Poluhin huokaa, ”että Venäjä on köyhä maa, joka ei ole onnistunut luomaan toimivia taloudellisia ja sosiaalisia instituutioita. Mutta on sillä sentään maailman kolmanneksi suurin puolustusbudjetti ja toiseksi vahvin armeija".

Hänen johtopäätöksensä edustaa puhtainta paasikiviläistä realismia: ”Rehellisesti sanottuna voi olla, että suomalaiset pelkäävät meitä, mutta me kadehdimme heitä”.

Jarmo Mäkelä