1. yle.fi
  2. Uutiset

Lentokonepelin taustalla kuuluu Neuvostoliiton kansallislaulu – Koodikoulu kasvattaa luovuuteen

Oulussa peruskoululaiset ovat tehneet tietokonepelejä leikin varjolla. Pelikoulu innostaa oululaislapsia luomaan uutta. Useat pelit ovat jo lähes julkaisuvalmiita.

kulttuuri
Oululaisia peruskoululaisia tietokonepelien suunnittelukoulun opetustunnilla
Vastuuopettaja Petteri Hämäläinen konsultoi oululaisia koodikoululaisia. Oulun ammattikorkeakoulun Oulu Game Labin ja KoodiOulun yhteistyössä toteuttaman pelikoulun ideana on innostaa lapset ja nuoret luomaan uutta yhdessä. Timo Sipola / Yle

Koodaus eli ohjelmointi on tulossa peruskoulun opetussuunnitelmaan ensi syksynä. Oulussa on koodauksen jo haettu tuntumaa ja oppimismalleja jo etukäteen.

Syyskuussa alkaneen peruskoululaisten tietokonepelien luovan suunnittelukoulun oppilaat ovat saaneet pelejä jo melko mukavalle mallille kurssin pikkujouluihin mennessä.

Ilon kautta

– On tehty omia pelejä. Se on lapsille konkreettinen ja mieluinen asia. Sitä kautta oppia on saatu hyvin tuotua heille, sanoo koodikoulun vastuuopettaja Petteri Hämäläinen.

Oulun ammattikorkeakoulun Oulu Game Labin ja KoodiOulun yhteistyössä toteuttaman pelikoulun ideana on ollut innostaa lapset ja nuoret luomaan uutta yhdessä kiinnostavassa ympäristössä.

Neuvostoliiton kansallislaulu ja ydinräjähdys

– Tässä ei saa osua noihin pilviin, eikä tiiliin ja taustalla kuuluu Neuvostoliiton kansallislaulu. Kun tässä pelissä kuolee, niin tulee tämmöinen jännä räjähdys, esittelee Oulujoen koulun neljäsluokkalainen Eeli Lantto luomaansa lentokonepeliä.

Samalla hän esittelee erehdyttävästi ydinpommin sienimäiseltä pilveltä näyttävää grafiikkaa.

Tässä ei saa osua noihin pilviin, eikä tiiliin ja taustalla kuuluu Neuvostoliiton kansallislaulu. Kun tässä pelissä kuolee, niin tulee tämmöinen jännä räjähdys

Eeli Lantto

Pikku vikoja, heleppo korjata

– Pieniä bugeja tässä vielä on, esimerkiksi ihan kaikki pilvet eivät näy, mutta ne saa korjattua, arvioi Lantto.

Pelin luomisessa on mennyt pari viikkoa. Suurin ongelma oli idean keksimisessä.

Vastuuopettaja Petteri Hämäläisen mukaan Eelin pelinrakennus kuvaa aika hyvin sitä, mitä syksyn koulutuksessa on saatu aikaan.

– Helpoimmassa vaihtoehdossa vaihdetaan grafiikat olemassa oleviin pohjiin ja saadaan pelimekaniikka tuotua valmiina. Vähän vanhemmat lapset ovat tehneet ihan omia ratkaisuja sinne, kertoo Hämäläinen.

Ainesta levitykseen

Pienellä työllä paria peliä tästä voitaisiin tarjota vaikka levitykseen.

– Yllättävän useat näistä peleistä ovat niin valmiita, että niiden voi sanoa olevan lähellä julkaisua, kertoo projektipäällikkö Kari-Pekka Heikkinen Oulun ammattikorkeakoulun Game Labistä.

Tekemisen pitää olla hauskaa ja onnistumisen kokemuksia pitää saada.

Petteri Hämäläinen

OAMK:lle koodikoulu on mahdollistanut myös sen omien opiskelijoiden syväoppimisen lasten ohjaajina.

– Tämä on yhteisöllistä kehittämistä, jossa voi treenata luovaa ongelmanratkaisua. Koodaustaitojen merkitys on digitalisoituvassa maailmassa yhä tärkeämmässä roolissa, jatkaa Heikkinen.

Vaativaa englantia ja matematiikkaa

Pelikoulun väki on jaettu kahteen ryhmään, 7–9 -vuotiaisiin ja 10–15 -vuotiaisiin. Osallistuminen ei edellyttänyt aikaisempaa ohjelmointikokemusta.

– On lähdetty liikkeelle siitä että tekemisen pitää olla hauskaa ja onnistumisen kokemuksia pitää saada, toteaa Hämäläinen.

Pelikoulussa on opiskeltu pelien suunnittelua ja tekoa. Käytössä oli valmista grafiikkaa ja ääntä, joita käyttämällä pelit on rakennettu.

– Pelilogiikan kirjoittaminen on heille melko vaativaa työtä, se vaatii sekä englantia että sellaista matematiikkaa, mitä heillä ei ole vielä ollut. Tietokoneen logiikan hahmottaminen ja ymmärtäminen auttaa heitä sitten, kun se koodaus tulee kouluun, arvioi Hämäläinen.

Lue seuraavaksi