Älylaseista seuraava suomalainen menestystuote?

Älynäytöistä ja älyvaatteista toivotaan seuraavaa suurta suomalaista hittiä kuluttajamarkkinoille. VTT on kehittänyt muun muassa silmälaseihin virtuaalinäyttöjä sekä langattomia antureita urheilijoiden asusteisiin. Nyt pitäisi enää jalostaa varsinaiset tuotteet miljardien arvoisille maailmanmarkkinoille.

talous
Millin paksuiseen virtuaalinäyttöön saa saman informaation mitä älypuhelimestakin.
Millin paksuiseen virtuaalinäyttöön saa saman informaation mitä älypuhelimestakin.Yle

Kiinnostaisiko, jos silmälaseihin saisi suoraan auton navigaattorin näytön tai sykemittarin lukemat lenkkeillessä? Teknologian tutkimuskeskus VTT on jo kehittänyt virtuaalinäytön, joka mahdollistaa sen.

VTT:n laboratorioista ponnistanut Dispelix Oy on parhaillaan kaupallistamassa virtuaalinäyttöä.

Kyse on käytännössä millin paksuisesta lasi- tai muovipalasta, joka voidaan istuttaa suoraan silmälaseihin. Linsseihin saadaan sen jälkeen mitä tahansa kuvaa teräväpiirtona osaksi näkökenttää.

Dispelixin toimitusjohtajan Antti Sunnarin mukaan virtuaalinäytön kuvan koko vastaa 60 tuuman televisiota kolmen metrin päästä katsottuna, eikä teknologia rajoita, mitä informaatiota linsseihin saadaan.

– Yksinkertaisesti, sen mitä puhelimesta saa tänä päivänä, saa linsseihin, Sunnari toteaa.

Nettiyhtiö Google on myös kehittänyt pitkään älylaseja. Yhtiö lanseerasi keväällä 2012 jo oikean tuotteenkin, mutta veti sen pois myynnistä ja palasi takaisin kehitystyöhön. Googlen älylasit pyrkivät korvaamaan tietokoneen tai kännykän, kun taas suomalaisten innovaatio on vain lisätä kännykkä osaksi tavallisia silmälaseja.

Innovaatiot muhivat VTT:ssä

Siemenvaiheen yrityksenä Dispelix muhii tällä hetkellä vielä VTT:n laboratoriossa Espoossa. Yhtiö hakee paitsi rahoitusta, myös yhteistyökumppania eli varsinaisten älylasien valmistajaa Dispelixin linsseihin.

Rahoituskierroksen jälkeen älylasit voisivat periaatteessa olla valmiina tuotteena jo ensi vuonna, jos kaikki menee suunnitellusti. Sen jälkeen maailmalla odottavat miljardien arvoiset kuluttajamarkkinat, jos tuote on onnistunut ja myynti saadaan vetämään.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara korostaa VTT:n roolia suomalaisessa innovoinnissa. VTT tuottaa koko ajan lisää virtuaalinäytön kaltaisia innovaatioita.

– VTT:n historiahan on se, että olemme olleet varmaan lähes kolmanneksessa suomalaisista innovaatioista jollain tavalla mukana. Sitä kautta olemme olleet myös kova kilpailukyvyn rakentaja Suomessa, Vasara muistuttaa.

Vasara pohtii, miten kasvuyritystapahtuma Slush innostaa suomalaista yrityselämää ja taloutta, ja miten VTT:n kaltainen toimija voi innostaa samalla lailla.

– Näen, että jatkossa meidän pitää olla tällainen innostaja Suomelle myös, innostamassa Suomea parempaan.

Yhteistyötä uintimaajoukkueen kanssa

VTT jatkaa uusien älytuotteiden innovointia. Yhteistyössä Suomen uintimaajoukkueen kanssa kehitetään esimerkiksi langattomia antureita mittaamaan huippu-uimarin, kuten Fanny Teijonsalon suoritusta entistä paremmaksi.

Teijonsalon käyttämän harjoitusräpylän anturi välittää tiedon uintisuorituksesta jo altaasta valmentajan tietokoneelle tai älypuhelimeen. Uintitekniikkaa voi siis analysoida saman tien.

– Tällä hetkellä tekniikka-analyysit ovat aika lailla videointia, ja sen videon perusteella pystytään analysoimaan tiettyjä juttuja. Siinä menee pari tuntia, sen sijaan että pystyisi altaassa saman tien katsomaan niitä, Teijonsalo selittää.

Älykkään räpylän avulla uimari saa periaatteessa saman tien muutettua virheitään. Uimareiden antureilla voi olla isokin kysyntä maailman uintivalmennuksessa, jos tuote saadaan kaupallistettua.

Päälle puettavan teknologian markkinat maailmalla arvioidaan jo nyt miljardiluokkaan, ja vain mielikuvitus on rajana tuotteissa.