Kuopio lisäsi perhetyön resursseja – jonot typistyivät heti

Lapsiperheille suunnattu kotipalvelutoiminta on laajentunut ja kaupungissa on otettu käyttöön palvelusetelitoiminta. Lisäksi tänä vuonna aloitettiin ehkäisevä perhetyö kahden työntekijän voimin.

Kotimaa
Pieni lapsi leikkii hiekalla leikkipuistossa.
Ritva Tarkki / Yle

Vuoden alussa voimaan astunut laki lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisvelvollisuudesta on tuonut lisää resursseja varhaisen vaikuttamisen palveluihin Kuopiossa. Kaupunki on lisännyt työntekijöiden määrää esimerkiksi lastensuojelun perhetyön yksikössä, jossa tarjolla on kotipalvelun lisäksi myös muita varhaiseen puuttumiseen tähtääviä palveluja.

– Meidän yksikössä työntekijöiden määrää on lisätty tänä vuonna kuudella. Esimerkiksi kotipalvelussa on tänä vuonna seitsemän työntekijää, kun viime vuonna heitä oli neljä. Lisäksi aloitimme ennaltaehkäisevän perhetyön kahden työntekijän voimin, kertoo lastensuojelun perhetyön palveluesimies Soile Hiltula.

Kotipalvelun rinnalle on tuotu tänä vuonna myös palvelusetelitoiminta. Näin avuntarvitsijoille pystytään Hiltulan mukaan tarjoamaan samaa palvelua palvelusetelillä, jos oma kotipalvelu on vaikkapa ruuhkautunut.

Tällä hetkellä jonoja ei ole.

Soile Hiltula

– Tällä hetkellä jonoja ei ole. Jos meillä on vaikkapa muutama asiakas odottamassa palvelua, niin he itse usein toivovat palvelusetelin sijaan meidän omaa palvelua. Kesälomat saimme pyöritettyä hyvin palvelusetelituottajien avulla, iloitsee Hiltula parantunutta tilannetta.

Vuosi sitten näihin aikoihin kotipalvelun jonot olivat viikkojen mittaiset.

Vaikutukset näkyvät viiveellä

Hiltulan mukaan lisäresurssit ovat mahdollistaneet aiempaa paremmat tukitoiminnot apua tarvitseville perheille jo varhaisessa vaiheessa. Perhetyössä on esimerkiksi pystytty nyt ottamaan käyttöön myös palvelunumero, johon asiakkaat voivat suoraan soittaa ja pyytää apua.

– Nyt resurssit ovat sellaiset, että voimme vastata kyselyihin laajemmin. Tämä suunta on ehdottomasti oikea, pohtii Hiltula tyytyväisenä.

Kuopion kokoiseen kaupunkiin nähden resurssit eivät Hiltulan mukaan nytkään isot ole, kun ajatellaan kaupungin laajuutta maantieteellisesti.

– Ajomatkat Kuopiosta Karttulaan, Vehmersalmelle, Nilsiään, Maaningalle ja Riistavedelle on pitkiä, joten seitsemän työntekijää kotipalvelussa ei siihen nähden ole suuri määrä. Toivottavasti työntekijöiden määrää saadaan vielä lisättyä, kun tämän vaikuttavuus nähdään, toivoo Hiltula.

Lisäresurssit saatiin Kuopiossa käyttöön kesä-heinäkuussa, joten Hiltulan mukaan vaikutuksia on kaikkiaan vielä vaikea arvioida. Hän uskoo kuitenkin, että jo vuoden päästä tuloksia tullaan näkemään. Perheille saadaan Hiltulan mielestä nyt uudella tavalla tunne, että heillä on väylä, josta voi saada apua varhaisessa vaiheessa.

– Tottakai toivon, että jossain vaiheessa tämä tulee näkymään myös lastensuojelun puolella jonojen lyhentymisenä, myöntää Hiltula.

Avun ei tarvitse olla suurta ja pitkäaikaista, kun perheet jo voimaantuvat.

Soile Hiltula

Tarve tukipalveluille suuri

Hiltulan mukaan tarve kotipalvelun kaltaisille tukipalveluille on suuri. Tämän vuoden aikana asiakkuuksia on lastensuojelun perhetyön parissa ollut Kuopiossa liki 200. Palveluun hakeutumisen selkein syy on vanhempien jaksaminen.

– Jaksamiseen kaivataan pientä helpotusta eikä avun tarvitse olla suurta ja pitkäaikaista, kun perheet jo voimaantuvat, toteaa Hiltula.

Hän myös korostaa, että saadakseen esimerkiksi kotipalvelua, ei tarvitse olla lastensuojelun asiakas. Hänen mielestään varhaisen tuen saaminen on se, mihin panostaminen kannattaa.

– Itse näen, että kun äidilla tai isällä on huoli omasta tai puolison jaksamisesta, niin meihin oltaisiin yhteydessä jo hyvissä ajoin. Aina ei tarvita isoja, massiivisia tukitoimia, korostaa Hiltula.