1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Toiko haju mieleesi muiston vuosien takaa? Siihen on selitys aivoissa

Haistaminen tapahtuu aivoissa samoissa osissa kuin tunteita ja muistoja käsitellään. Siksi lapsuudesta tutut tuoksut nostattavat heti muistoja. Suuri osa tunteistamme johtuu tuoksuista, vaikka emme edes tiedä sitä.

Kotimaan uutiset
Venettä tervataan.
Yle

Tuoksut ja hajut herättävät tunteita ja tuovat mieleen tunteita tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset.

Syy on siinä, miten aivomme käsittelevät hajuaistimukset. Hajut kulkevat aivoissa melko lyhyttä reittiä hajukeskukseen, joka on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään.

– Samaan paikkaan, joka käsittelee tunteita, sanoo kemian tohtori Jari Tuominen.

Tuominen sanoo, että jopa suurin osa päivän aikana koetuista emootioista on tuoksujen laukaisemia, vaikka ihminen ei tunnista tuntemustensa syytä.

Tuoksun muistaa helpommin kuin kuvan

Tuoksut ja niihin liittyvät tunteet jäävät myös mieleen. Tuttu tuoksu palauttaa muistikuvat nopeasti: kyse on niin sanotusta Proustin ilmiöstä, joka sai nimensä kirjailija Marcel Proustilta, jonka mieleen madeleine-leivoksen tuoksu palautti voimakkaita muistoja.

Ihminen muistaa helpommin tuoksuja kuin vaikka valokuvia.

Tuominen kertoo, että esimerkiksi dementikoilla tuoksut voivat herättää voimakkaita muistoja.

Tuoksu on vahva osa muiston syntymistä, varsinkin, jos tuoksuun on liittynyt emootio eli lyhytaikainen tunnetila.

Jari Tuominen

– Tuoksu on vahva osa muiston syntymistä, varsinkin, jos tuoksuun on liittynyt emootio eli lyhytaikainen tunnetila.

Tuominen mainitsee esimerkkinä ruusun tuoksun, joka voi tuoda mieleen vaikka ylioppilasjuhlat.

Hän mukaansa 5–12-vuotiaana kertyneet hajumuistot ovat usein erityisen voimakkaita.

Ammattihaistajan aivot osaavat torjua tunteet

Jokapäiväiset tuoksut kuten kahvintuoksu eivät kuitenkaan yleensä vaikuta tunteisiin. Ihminen myös erottaa haitalliset hajut ja hyvät tuoksut yleensä luonnostaan: paha haju saa harvoin hyvälle tuulelle.

Ihmiset kokevat hajut eri tavoin.

– Geenit ohjaavat hajureseptorien käyttäytymistä ja sitä, miten hajut koetaan. Siinä on noin 30 prosentin ero ihmisten välillä, Tuominen sanoo.

Tuominen sanoo, että on mahdollista, että myös hyvin lievät hajut vaikuttavat ihmiseen, vaikka niitä ei edes tietoisesti haistaisi. Toisaalta jos hajuaisti on kadonnut, ihminen ei välttämättä tunne samalla tavalla esimerkiksi iloa arjessaan, hän sanoo.

Ammattihaistajat kuten parfymöörit tai viinien tuntijat kuitenkin voivat kouluttaa aivojaan käsittelemään tuoksuja vähemmän tunteella ja enemmän tietoisesti ajattelemalla.

– Aivoverkoston käyttäytyminen muuttuu. Silloin signaali ei hae ensimmäisenä aivoissa jotain, mitä olet kokenut, kuten tavallisella ihmisellä.

Lue seuraavaksi