Ministeriö toivoo, että maahanmuuttajat eivät karkaisi muuttotappioalueilta

Pääkaupunkiseudulla paikoin jo joka kolmas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Sisäministeriössä toivotaan, että nykyisistä turvapaikanhakijoista mahdollisimman suuri osa kotoutuisi nykyisille paikkakunnilleen.

Kotimaa
Ulkomaalaisia opiskelijoita.
Juha Kemppainen / Yle

Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat tulisi nähdä muuttotappioalueilla mahdollisuutena, toivoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Nergin mukaan kuntien kannattaisi suhtautua kotouttamiseen tosissaan, jolloin esimerkiksi kuntaan perustettuun vastaanottokeskukseen tullut väki juurtuisi paikkakunnalle, eikä aikanaan muuttaisi suurempaan kaupunkiin, kuten moni Suomeen tuleva ulkomaalainen on tehnyt.

Suomen ikärakenne tarvitsee uusia ihmisiä

Päivi Nerg

– Fakta on, että muuttovoitto tapahtuu Suomessa pääosin siirtolaisuuden kautta. Suomen ikärakenne tarvitsee uusia ihmisiä, ja etenkin syrjäseuduilla, jossa väki vanhenee, Nerg perustelee.

Nergin mukaan maahanmuutto on monella alueella jopa ainoa dynaaminen väestökehitystekijä.

– Maahanmuutto on lisäksi kestävämpää kuin maan sisäinen muuttoliike. Tilanne tulisi oikeasti nähdä nyt uusin silmin, Nerg vetoaa.

Helsingissä vieraskielisten osuus 12 prosenttia

Maahanmuuttajien määrä Suomessa on viisinkertaistunut 2000-luvun aikana. Silti määrä on kansainvälisesti vertailtuna edelleen hyvin pieni.

Nergin mukaan suomalaisten hämmennys turvapaikkahakijoiden määrän kasvaessa ei ole kuitenkaan mikään ihme.

Vieraskielisten osuus joillain alueilla on jo yli 30 prosenttia

Päivi Nerg

– Kun ennen tämän vuoden heinäkuuta Suomeen tulleet ulkomaalaiset ovat pääsääntöisesti sijoittuneet Suomen kuuteen suurimpaan kaupunkiin, nyt vastaanottokeskuksia on tasaisesti ympäri Suomen – myös sellaisilla paikkakunnilla, joilla ulkomaalaisiin ei välttämättä ole totuttu.

Nerg muistuttaa, että katukuvassa näkyvien ulkomaalaisten suhteen Suomi on eri puolilla hyvin erinäköinen. Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus on 12 prosenttia, kun jossain muualla ulkomaalaisia on hädin tuskin koskaan nähty. Tietyillä alueilla eriytyminen on jo hyvin vahvaa.

– Itä-Helsingissä vieraskielisten osuus joillain alueilla on jo yli 30 prosenttia. Kun tähän lisätään fakta, jonka mukaan ulkomaalaisten työttömyysaste on yli 20, se kertoo, että nykyistä pientä määrääkään ei ole onnistuttu kotouttamaan. Meidän pitäisi miettiä, mitä teemme paremmin tulevaisuudessa, jotta kehitys kääntyy.

Kunnan tavoitteet ratkaisevat

Muun muassa Lieksan somaliyhteisöä tutkinut Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Sotkasiira korostaa, että kuntien tulisi nähdä maahanmuuttajat tasavertaisina kantaväestön kanssa, eikä ikään kuin ongelmana, joka pitää hoitaa. Merkittävää kotouttamispyrkimyksissä on yhteinen ja horjumaton tahtotila.

Avainpaikalla oleva ihminen voi edistää kotoutumista merkittävästi tai torpata sen alkuunsa

Tiina Sotkasiira

– Jos kunnassa ajatellaan, että sen tehtävänä on turvata sote-palvelut vanhenevalle ja kutistuvalle väestölle, sinne ei kannata maahanmuuttajaväestön suhteen toivoa asettaa. Mutta jos kunnan pyrkimyksenä on pysyä elinvoimaisena, saada sinne elinkeinoelämää ja nuoria asukkaita, silloin maahanmuuttjia tulisi ajatella ihan yhtä arvokkaana väestönä kuin paikkakunnalla syntyneitäkin.

Sotkasiiran mukaan maahanmuuttajat pitäisi ottaa mukaan aluepolitikan suunnitteluun ja tekoon, sekä sen miettimiseen, millä tavoin hyvinvointia pikkupaikkakunnilla voi rakentaa. Hyvänä käytäntönä Sotkasiira antaa Lieksassakin toimivan somaliyhteisön itsensä muodostaman somalineuvoston, joka toimii yhteydenpidon välikappaleena molempiin suuntiin, ja edistää molemminpuolista luottamusta.

– Kaiken a ja o on vuorovaikutus. Pienillä paikkakunnilla kaikki tuntevat toisensa, jolloin tiedonkulku onnistuu. Henkilösuhteet ovat ratkaisevia, ja avainpaikalla oleva ihminen voi edistää kotoutumista merkittävästi tai torpata sen alkuunsa.

Synkkä mieliala tulisi saada kääntymään

Ennen tätä vuotta Suomeen on tullut noin 3 500 ulkomaalaista vuosittain. Viime keskiviikkona tänä vuonna Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä ylitti 30 000 hengen rajan.

Voimme tehdä tästä menestystarinan

Päivi Nerg

Nerg näyttää tilastoja, joiden mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista näkee, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu heikentää Suomen turvallisuustilannetta paljon tai jonkin verran. Hänen mukaansa luvut ovat huolestuttavat.

– Nyt tarvitaan koko yhteiskuntaa tämän mielialan kääntämiseen. Voimme tehdä tästä menestystarinan. Mutta siihen tarvitsemme meidän kaikkien panosta.