Riihimäki jakoi ensimmäistä kertaa ohjeet asukkaille myrkkyvaunun hajoamisen varalta

Lähellä päärataa asuville kaupunkilaisille on Riihimäellä ensimmäistä kertaa jaettu kirjalliset ohjeet miten toimia, jos raiteilla tapahtuu suuronnettomuus. Riihimäen ratapihan kautta kulkee vuosittain 450 000 tonnia vaarallisia aineita. Ne ovat enimmäkseen erilaisia palavia aineita ja happoja, kuten ammoniakkia ja nestekaasuja.

liikenne
Paloautoja hitaasti savuavan säiliövaunun vieressä
Keväällä 2014 Riihimäen järjestelyratapihalla kärysi pikeä sisältävä säiliövaunuMiki Wallenius / Yle

Riihimäellä Peltosaaren, Erkylän ja Kortionmäen ja Parooninmäen kaupunginosien asukkaat ovat saaneet postitse tällä viikolla ohjeistuksen mahdollisen ratapihaonnettomuuden varalta.

Riihimäen ratapihan kautta kuljetetaan joka vuosi lähes 500 000 tonnia erilaisia vaarallisia aineita. Kaikkiaan vaarallisia aineita kulkee Suomen rautateillä vuosittain noin 5 miljoonaa tonnia.

Miksi tällaisia ohjeita jaetaan Riihimäellä vasta nyt, vaikka kemikaaleja on kuljetettu raiteilla vuosikymmeniä?

– Riihimäen ratapiha tuli uusissa valtakunnallisissa suunnitteluohjeissa uutena kohteena mukaan pelastussuunnittelun erityisvelvoitteisiin, kertoo pelastuspäällikkö Petri Talikka Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

VR-konsernin ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen yhteistyössä laaditussa turvallisuustiedotteessa kerrotaan millaisia vaaroja ratapihalla kuljetettaviin aineisiin liittyy, miten tulee toimia onnettomuustilanteessa ja mistä saa lisää tietoa.

Säiliövaunuissa kuljetetaan enimmäkseen palavia nesteitä sekä happoja, kuten ammoniakkia ja typpihappoa.

Onnettomuuden sattuessa kaupungissa pärähtää kuuluviin yleinen vaaramerkki.

Myrkkyvaunua jäähdyteltiin viimeksi keväällä 2014

Pelastuspäällikkö Petri Talikka vakuuttaa, että Riihimäen ratapihan turvallisuussuunnitelmat ja -käytännöt ovat kunnossa.

Liikenneviraston arvion mukaan suuronnettomuuden riski Riihimäen ratapihalla on pieni.

Kaatunut junavaunu Riihimäen aseman eteläpäässä.
Toukokuussa 2012 Riihimäen ratapihan eteläpäässä kaatui junanvaunuYle / Miki Wallenius

– Toiminta on ollut nykyisenkaltaista jo pitkään, vuosikausia, ja asukkaatkin ovat siihen omissa ajatuksissaan ja käytännöissään jo varautuneet, arvelee Talikka.

Kun Riihimäen järjestelyratapihalla liikutellaan ja yhdistellään kemikaaleja sisältäviä vaunuja muihin kuljetuksiin, kasvavat myös onnettomuusriskit.

Riihimäellä onkin aina välillä havaittu vuotavia säiliövaunuja. Viimeksi Kanta-Hämeen pelastuslaitos joutui jäähdyttelemään ratapihalla vuotavaa ja kuumentunutta kreosoottivaunua keväällä 2014.

– Korostan, että vaaran ja onnettomuuden todennäköisyys Riihimäen ratapihalla on erittäin pieni, huomauttaa Petri Talikka.

Kanta-Hämeen viidestä vaarallisesta kohteesta kolme on Riihimäellä

Riihimäellä sijaitsevat Ekokemin jätteenkäsittelylaitos sekä Agan kaasutehdas on jo aiemmin nostettu mukaan viranomaisten turvallisuus- ja vaaratiedotussuunnitelmiin.

Koska molemmat yhtiöt käsittelevät vaarallisia aineita, on myös laitosten tuntumassa asuville jaettu toimintaohjeita onnettomuuksien varalta.

Kanta-Hämeessä on kaikkiaan viisi erityiskohdetta, joille on laadittu erityinen vaarallisten aineiden turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma.

Kohteista kolme on Riihimäellä, yksi Hattulassa ja yksi Tammelassa. Tammelassa ja Hattulassa kohteet ovat puolustusvoimien varastointialueita.