Pakkoruotsia, pakkosuomea vai pakkoenglantia? Kunta voi päättää vanhempien puolesta

Kunnilla on suuri valta rajoittaa lasten kielten opiskelumahdollisuuksia. Toisissa kunnissa suomenkielisten lasten on pakko valita ensimmäiseksi kieleksi ruotsi, toisissa englanti. Parhaillaan kielivalinnat aiheuttavat kovaa polemiikkia Sipoossa, jossa ajetaan toista kotimaista kieltä pakolliseksi englannin sijaan.

Kotimaa
Oppilas kirjoittaa koulutehtäviä.
Eeva Pentikäinen / Yle

Syksyllä 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä monet kunnat ovat rukkaamassa peruskoulujen kielten opetusta.

Osa kunnista on jo painottanut englannin kieltä tekemällä siitä pakollisen ensimmäisen kielen kaikille suomenkielisille lapsille.

Näin on toimittu esimerkiksi Vantaalla ja Porvoossa. Nykyään englannin opetus alkaa kolmannella luokalla, mutta syksyllä 2016 opetus varhennetaan alkamaan toiselta luokalta lähtien.

Loviisassa ja Raaseporissa on päätetty tehdä ruotsista ensimmäinen pakollinen kieli suomenkielisille lapsille. Myös ruotsinkieliset lapset joutuvat aloittamaan ensimmäiseksi suomen kielen opiskelun. Raaseporissa opetus varhennetaan alkamaan jo ensimmäisellä luokalla.

Sipoossa ajetaan läpi ruotsinkieltä

Raaseporin mallia yritetään parhaillaan ajaa läpi myös Sipoossa. Valtaosa kunnanvaltuutetuista on allekirjoittanut kunnanvaltuuston puheenjohtajan Christel Liljeströmin (r.) aloitteen asiasta.

– Periaatteellinen linja tässä olisi se, että toinen kotimainen olisi avainasemassa, eikä valinnanvapaus. Eihän kaikissa oppiaineissa muutenkaan ole valinnanvapautta, vaan ne ovat niin kutsuttuja pakollisia oppiaineita. Kielen suhteen logiikka olisi sama. Haluamme tarjota lapsille ne edellytykset, joita he tulevaisuudessa tarvitsevat, siis hyvää kielitaitoa.

Valtuuston varapuheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ei allekirjoittanut aloitetta. Hänen mielestään vanhempien valinnanvapauteen ei saa kajota.

– Pitää ottaa huomioon myös se, että jos perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle, niin mitkä edellytykset lapsella on jatkaa sen A1-kielen opiskelua, jonka hän on ensimmäisessä kunnassa aikoinaan aloittanut. Täytyy huomioida myös lähikuntien kielitarjonta eli me emme voi Sipoossa rakentaa aivan omanlaista systeemiä.

Vestmanin mukaan Sipoossa tuetaan jo riittävästi molempien kotimaisten kielten oppimista.

– Suomenkieliset lapset opiskelevat laajasti ruotsia A2-kielenä neljänneltä luokalta lähtien. Lisäksi kielikylpytarjontaan on satsattu ja Nikkilään valmistuu yläkoulu, jossa molemmat kieliryhmät opiskelevat saman katon alla.

Kauniaisissa vallitsee valinnanvapaus

Kauniaisissa tarjotaan valinnanvapaus ensimmäisen kielen suhteen. Vaihtoehtoina ovat englanti A1-kielenä tai ruotsinkielinen kielikylpyopetus. Kielten opetus aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla.

Vestman toivoo, että Sipoossa lähdetään samalle tielle, jos kielten opetusta varhennetaan. Hän ei usko, että Liljeströmin aloite menee automaattisesti läpi, vaikka enemmistö valtuutetuista sen allekirjoittikin.

– Epäilen, että kaikki allekirjoittaneet eivät ole ihan tarkkaan ymmärtäneet, mitä tämä aloite tarkoittaa.