Venäjällä ilmaston lämpeneminen "ei ole katastrofi"

Tavallinen venäläinen ei murehdi ilmastonmuutosta, eikä aihe nouse uutisten pääotsikoihin. Öljy- ja kaasutuloista elävän Venäjän käytännön toimet hiilidioksidipäästöjen suitsemiseksi ovat vähäiset. Myös päästötavoitteita pidetään vaatimattomina.

Yle maailmalla
Poroja tundralla
Ilmastonmuutos muuttaa nopeasti Pohjois-Venäjän alkuperäiskansojen elämää. Tämä kuva on Taimyrin niemimaalta. Denis Kozevnikov / Epa

Venäjällä tietoisuus ilmastomuutoksesta ja sen aiheuttamista ongelmista on pientä verrattuna Suomeen tai muuhun Eurooppaan.

– Toiset puhuvat kylmenemisestä, toiset taas lämpenemisestä. Omasta mielestäni ilmastomme on ainakin vielä sellainen kuin sen kuuluukin olla, sanoo eläkeläinen Larisa Karapot odottaessaan johdinautoa Moskovan ydinkeskustassa.

– En usko, että tämä kysymys on maailmanlaajuinen tai kovin tärkeä. Mehän elämme juuri nyt, eikä kukaan tiedä, mikä on huomisen laita, kommentoi ilmastomuutosta talviturkkiin sonnustautunut moskovalainen Jana Ištšinko

Asenteet muuttuvat hitaasti

Venäjän asennetta ilmastonmuutosta kohtaan on totuttu kuvaamaan presidentti Vladimir Putinin esiintymisellä vuonna 2003 järjestetyssä kansainvälisessä ilmastokonferenssissa. Silloin Putin toivotti ilmaston lämpenemisen tervetulleeksi Venäjälle, sillä se vähentäisi venäläisten kuluja turkkeihin ja parantaisi maan viljasatoa.

Putin on yhä vallassa ja ottamassa osaa Pariisin ilmastokokoukseen. Reilussa vuosikymmenessä venäläisten asenteet ilmastonmuutosta kohtaan ovat muuttuneet hitaasti.

Toisaalta lisääntyneet tulvat, maastopalot ja muut luonnon ääri-ilmiöt pakottavat myös venäläisiä pohtimaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia entistä vakavammin.

Ilmastoskeptisyyden vähentymisestä kertoo kyselytutkimus, jonka mukaan jo yli 60 prosenttia venäläisistä uskoo ilmaston lämpenevän ihmisen vaikutuksesta.

Media vaikenee ongelmista

Venäläisten välinpitämättömyys ilmastonmuutosta kohtaan johtuu osaltaan siitä, että maan tiedotusvälineissä asiaa käsitellään vain vähän.

Lisäksi etenkin valtion kontrolloimilla TV-kanavilla ääneen pääsevät usein skeptisesti ilmastonmuutokseen suhtautuvat asiantuntijat.

– Venäjän ykköskanavalla voidaan vakavasti kertoa, että ilmastomuutosta ei oikeasti ole, vaan se on amerikkalaisten salajuoni Venäjän talouden tuhoamiseksi, kertoo Venäjän Greenpeacen energiaohjelman johtaja Vladimir Tšuprov.

Tšuprov uskoo median palvelevan Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden etuja. Fossiiliset polttoaineet muodostavat noin 70 prosenttia Venäjän vientituloista.

Tavoitteet vaikuttavat vaatimattomilta

Venäjä on tällä hetkellä maailman viidenneksi suurin kasvihuonepäästäjä Kiinan, Yhdysvaltain, EU:n ja Intian jälkeen

Pariisin ilmastokokoukseen Venäjä lähtee lupaamalla pienentää ilmastopäästöjään 25–30 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa päästöjen pitämistä nykytasolla, sillä Venäjän päästöt ovat edelleen 29 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen talouden supistuminen ja teollisuustuotannon väheneminen laskivat Venäjän ilmastopäästöjä lähes koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun ajan. Lähivuosina asiantuntijat odottavat päästöjen kasvavan korkeintaan kahden prosentin luokkaa epävakaan taloustilanteen takia.

Monet ovatkin vaatineet Venäjältä nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Päästöjen rajoittaminen alkutekijöissä

Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoi kehottaa maansa teollisuutta ottamaan käyttöön energiatehokasta teknologiaa ja suosimaan uusiutuvia energiamuotoja.

Todellisuudessa Venäjä on monia muita maita jäljessä kasvihuonepäästöjen rajoittamisessa.

Donskoin mukaan kansallinen, hiilidioksidipäästöistä sakottava järjestelmä voidaan ottaa Venäjällä käyttöön aikaisintaan vuoden 2018 jälkeen. Päästöjärjestelmän pohjaksi maassa valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, joka velvoittaa yritykset tarkkailemaan päästöjään ja raportoimaan niistä viranomaisille.

Venäjän Greenpeacen Vladimir Tšuprov kritisoi Venäjän johtoa tärkeiden ratkaisujen pitkittämisestä.

– Mitä myöhemmin Venäjä aloittaa siirtymisen uusiutuvaan energiaan, sitä kalliimpaa ja kivuliaampaa siitä tulee, Tšuprov sanoo.