Kiinan hiilibuumi ei hellitä vielä pitkään aikaan

Kiina satsaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen. Voimakkaan talouskasvun takia päästöjen määrä jatkaa kuitenkin kasvuaan vielä vuosikausia. Kansalaisia ilmastopolitiikka ei liiemmin kiinnosta.

Yle maailmalla
kaupunki ja savusumua.
Paikalliset ilmanlaatuongelmat ovat muokanneet kiinalaisten ilmastopolitiikkaakin. Mika Mäkeläinen / Yle

Kiinassa ilmastopolitiikasta päättää kommunistinen puolue ja luotettavia mielipidekyselyitä on vaikea tehdä. Kansalaisjärjestöjenkin toimintaa on rajoitettu. Ympäristötietoisuus on lisääntynyt varsinkin nuorten parissa, mutta ilmastopolitiikka ei ole kansalaisten keskeisiä puheenaiheita.

– Onko tämä vitsi? En edes seuraa uutisia, sanoi 22-vuotias kosmetologi Chen Tian, kun Yle kysyi hänen mielipidettään Kiinan ilmastopolitiikasta.

– Periaatteet ja käytäntö ovat eri asioita, sanoi puolestaan 23-vuotias kääntäjä Zhou Xin.

Kenelläkään Ylen jututtamista nuorista ei ollut mitään käsitystä Kiinan ilmastopolitiikan tavoitteista.

Kiina on tärkeä toimija ilmastoneuvotteluissa

Kiina lähtee Pariisin ilmastokokoukseen pitkän tähtäimen lupauksilla, joista tärkein on se, että kasvihuonekaasujen päästöt kääntyvät laskuun viimeistään vuoden 2030 kieppeillä.

Päästöjen määrä siis nousee vielä pitkään, mikä johtuu Kiinan voimakkaasta talouskasvusta. Kiina pyrkii kuitenkin vähentämään päästöjen määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen 60–65 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2030.

Käytännössä se tarkoittaa energiankäytön tehostamista ja panostamista uusiutuvaan energiaan. Tulevaisuudessa sama tuotanto saadaan aikaan, vaikka päästöjen määrä jää reiluun kolmannekseen vuoden 2005 tasosta.

Kiina pyrkii myös lisäämään markkinoiden ohjausta ilmastopolitiikassa aloittamalla kansallisen päästökaupan vuonna 2017. Kun päästöille saadaan hinta, yritysten kiinnostus niiden vähentämiseen kasvaa.

Maailman suurin saastuttaja

Kiinan taloutta ja siinä sivussa ilmastopolitiikkaa suunnitellaan viiden vuoden sykleissä. Kolmastoista viisivuotissuunnitelma julkistetaan ensi vuoden alkupuolella ja siinä määritellään tavoitteet vuosille 2016–2020.

Alustavien tietojen mukaan suunnitelmaan kuuluu kansallinen päästökauppa, josta kerrottiin presidentti Xi Jinpingin Yhdysvaltain-vierailulla syyskuussa.

Kiina on viime vuosina harjoitellut päästökauppaa viidessä kaupungissa ja kahdessa maakunnassa. Tuorein pilottiohjelma alkoi viime vuonna 30 miljoonaan asukkaan Chongqingissä.

Kiina päästää ilmakehään lähes kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin Yhdysvallat. Kiinan kontolla on kaikkiaan 24 prosenttia maailman kasvihuonekaasujen päästöistä, joten yksittäisenä maana sen päätöksillä on keskeinen vaikutus ilmastonmuutoksen jarruttamiseen.

Kiinassa kaksi kolmasosaa energiasta tuotetaan hiilellä. Kiina on tunnustanut, että koko 2000-luvun ajan se on raportoinut hiilenkäyttönsä 14 prosenttia hiljattain kerrottuja tilastotietoja alhaisemmaksi. Tänä vuonna hiilen kulutus on tosin vähentynyt lähes kuusi prosenttia viime vuodesta.

Kiinan mielestä vastuu ilmastorahoituksesta on teollisuusmailla. Presidentti Xi kuitenkin rikkoi rajoja Yhdysvaltain-vierailullaan, kun hän lupasi kehitysmaille ilmastorahoitusta 3,1 miljardia dollaria.