Kolme kulmaa rakkauteen: tarinat kioskilta, baarista ja sormuskaupasta

Roy roikkui 30 vuotta sitten jatkuvasti kioskilla ja söi valtavan määrän jäätelöä. Baarimikko Ari sai kutsun asiakkaidensa häihin. Yrittäjä Hanna möi kihlasormukset kahdeksankymppiselle pariskunnalle. Kaikkia tarinoita yhdistää rakkaus.

ilmiöt
Valkokultainen timanttisormus ja kultasormus.
Tiia Korhonen / Yle

Kaksi palloa tiikeriä, kiitos. Lause oli ainoa, jonka kokkolalainen Roy Frilund uskalsi sanoa kiinnostusta herättäneelle myyjälle yhden kevään ja kesän aikana.

– Monet jäätelöt tuli siltä kioskilta ostettua, hän naurahtaa.

Jäätelökesästä on nyt 30 vuotta. Frilund oli tuolloin ujo ja mietti pitkään kuinka lähestyä tyttöä. Pokka ei riittänyt suoraan puhumiseen, joten hän päätti kirjoittaa kirjeen. Senkin antaminen otti koville.

– Minun piti antaa kirje samalla, kun ostan jäätelön. Meni kuitenkin pupu pöksyyn.

Hän ehti painella jäätelö kädessään pyöränsä luo ennen kuin kääntyi takaisin. Lopulta hän kävi heittämässä kirjeen tiskille.

– Tässä sinulle vähän luettavaa, Frilund oli sanonut ja pinkonut salamana pois paikalta.

Kirjeessä Frilund oli pyytänyt tyttöä soittamaan hänelle, mikäli tapaaminen kiinnosti. Tyttö oli rohkeampi ja soitti. Kahden päivän päähän sovitut treffit sujuivat romanttisesti puistonpenkillä ja käveleskellessä. Ensimmäistä suukkoa ei kuitenkaan sen illan aikana annettu.

Sydän
Arja Lento / Yle

– Olinkohan sen verran vanhanaikainen, että ajattelin sen tuovan huonoa onnea.

Mitä ujolle pojalle ja jäätelökioskin tytölle kuuluu nyt 30 vuotta myöhemmin?

– Ainakin minä tykkään vielä jäätelöstä – ja hänestäkin, Frilund hymyilee.

Rakkautta ennen ja jälkeen valomerkin

Kokkolalainen Ari Koski on työskennellyt baarimikkona 80-luvun puolivälistä saakka. Hän kertoo jokaisen työvuoron tuovan mukanaan omat suhteensa, ja uudet parit löytävät toisensa.

Vaikka yöelämässä tunteet saattavat olla ohikiitäviä, Koski on nähnyt monta onnellista loppua.

Esimerkiksi yhdessä tapauksessa baariin tullut mies oli iskenyt silmänsä samassa paikassa iltaa viettävään naiseen. Puoli iltaa meni pohtiessa, ja vasta Kosken kannustamana mies lopulta kokeili onneaan.

– He alkoivat tapailla, ja reilu puolitoista vuotta myöhemmin sain kutsun häihin, Koski muistelee noin kuusi vuotta sitten sattunutta tapausta.

Rakkauden ja läheisyyden kaipuu näkyvät vahvasti yöelämässä. Kovin kuhina ja parin etsiminen alkavat Kosken mukaan valomerkin jälkeen. Tavoitteet ovat vuosien varrella muuttuneet.

– Tuntuu, että nykyään ei enää haeta niinkään kiinteää kumppania ravintolasta. Enemmänkin yhden illan juttuja, Koski vertaa havaintojaan parin vuosikymmenen takaiseen.

He alkoivat tapailla, ja reilu puolitoista vuotta myöhemmin sain kutsun häihin.

Ari Koski, baarimikko

– Toivottavasti nykypäivänäkin baarista parin löytäneet pitävät kiinni toisistaan. Mä ainakin toivon sitä.

Sormuskauppias tunnistaa rakkauden jo ovelta

Kultasepänliikkeen yrittäjä Hanna Niemi on myynyt kihla- ja vihkisormuksia yli 20 vuotta. Liikkeen ovesta on kävellyt sisään lukuisia onnesta ja rakkaudesta hykerteleviä pareja.

Sormusostoksilla käyneiden ikähaitari on ollut suuri. Erityisesti vanhin vihkisormuksia hakenut pariskunta on jäänyt mieleen: mies oli 81- ja nainen 78-vuotias.

– He olivat tunteen kauan sitten nuorina, mutta maailma oli vienyt erilleen. Kun molempien puolisot olivat poistuneet, he löysivät toisensa uudelleen kaikkien vuosien jälkeen.

Sormuksia ostamaan tulleet asiakkaat on helppo tunnistaa jo ovelta.

– Rakastuminen näkyy heidän olotilassaan. Kyllä se on aina semmoinen herkkä tilanne.

Aina silloin tällöin sisään tulee kaksikko, joista toiselle kihlat tulevat yllätyksenä.

– Toinen on siinä hetkessä ihanan hämmentynyt, Niemi naurahtaa.