Henkilökuva: Petteri Orpo on kaikkien kaveri, josta veikataan kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa

Petteri Orpo kantaa ministerisalkkua, jonka paino nousee joka päivä: pakolaiset, Isis ja suomalaisten pelot. Itse hän tunnustaa pelkäävänsä ainoastaan lisääntyvää jännitettä turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten välillä. Monet politiikan vaikuttajat pitävät sisäministeri Orpoa kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin todennäköisimpänä manttelinperijänä.

Kotimaa
Petteri Orpo
Milla Vahtila / Yle

Torstai-iltana Helsinki–Vantaan lentokentällä koneellinen matkustajia odottaa portilla 27 Brysselin iltakoneen lähtöä.

Muiden joukossa, kuin huomaamatta, seisoo tummassa ulsterissaan sisäministeri Petteri Orpo. Hänen mukanaan EU-sisäministerien kokoukseen matkustaa ensimmäistä kertaa virkamiesten ja erityisavustajan lisäksi myös valtioneuvoston turvamies.

Kaksi päivää myöhemmin Bryssel on aseistettujen sotilaspartioiden valvoma aavekaupunki. Sisäministeri Orpo elää epävarmuudessa. Häntä pidetään kuitenkin kokoomuksen vahvimpana ministerinä.

Ranska kutsui EU-sisäministerit hätäkokoukseen päättämään nopeasti yhteisistä toimista terrorismia vastaan. Myöhäisillan koneessa Orpo tutkii juuri ennen lähtöään käsiinsä saamia papereita siitä, mistä kokouksessa päätetään.

Nyt tiedämme, että sisäministerit sopivat muun muassa tehokkaammasta rajavalvonnasta, tietojen vaihdosta ja matkustajatietojen käytöstä. Monista asioista oli sovittu jo aiemmin, mutta nyt päätöksiä vauhditti Pariisin iskujen jäljiltä vahva tunnelataus.

Kotimaassa Orpoa odottaa sisäisen turvallisuuden jännite: miten vähentää vastakkainasettelua turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten välillä?

Petteri Orpo lentokoneessa.
Riikka Uosukainen / Yle

Sisäministeriö on väliaikaistiloissa Erottajalla. Kapuamme kuvaajan kanssa portaat viidenteen kerrokseen. Edellä kipuaa sisäministerin sihteeri, joka iloisesti huomauttaa ministerin usein juoksevan portaat ylös. Me hengästymme.

Virkahuoneessa odottavan Orpon katseesta näkee, että jotain on taas tapahtunut.

– Ihan just tällä hetkellä on tilanne se, että Kempeleessä on nuoren tytön raiskausepäily ja se järkyttää aika kovasti. Tätä on pelätty. Me ollaan tehty kaksi-kolme kuukautta melkein päivittäin töitä tuossa viereisessä huoneessa pidettävässä kriisiryhmässä, maahanmuuttopoliittisessa työryhmässä, poliisien kanssa, maahanmuuttoviranomaisten kanssa ja mietitty, miten me voidaan ennaltaehkäistä tälläiset kohdat.

Olemuksesta näkee, että Orpo on pettynyt.

– Pitää tehdä vielä enemmän.

Tyhjää äänestäminen oli Soinin vaatimus, sen voi nyt sanoa. Olisin itse valinnut toisin.

Sisäministeri Petteri Orpo

Kotimaan ja Euroopan mediassa sisäministeri Orpoa ja Suomen kiristynyttä turvapaikkalinjaa on seurattu epäluuloisesti perussuomalaisten takia. Orpo selvästi ärsyyntyy kysymyksestä, miksi hän peesasi perussuomalaisia Suomen äänestettyä tyhjää EU:n pakolaiskiintiöistä.

– Se oli Soinin vaatimus, sen voi nyt sanoa. Olisin itse valinnut toisin.

Orpo kiistää toimivansa Soinin arvojen mukaan.

– On ollut välttämätöntä kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, ja me olemme niin tehneet. Se johtuu siitä, että maailma on muuttunut. Meidän lainsäädäntö ja maahanmuuttopolitiikka ovat kuuluneet aikaan, jolloin maahanmuuttajien määrät ovat olleet paljon pienempiä Euroopassa ja erityisesti Suomessa.

Kännykkä alkaa väristä. Pääministeri kutsuu sisäministerin ja oikeusministerin kriisikokoukseen Kempeleen tapahtumien ja turvallisuustilanteen takia. Orpo on taas päätöksien edessä: miten kireäksi turvapaikanhakijoiden kohtelu, käytännöt ja lainsäädäntö vedetään. Asiat etenevät tunneissa, päivissä.

Häntä kutsutaan hallituksen lojaaliksi soturiksi, mutta onko hänestä päättäjäksi?

Petteri Orpo
Milla vahtila / Yle

Veikkasi väärää hevosta

Täysi salillinen kesäkuun lämmön ja puheenjohtajataiston punastuttamia puoluekokousedustajia katsoo, kun Alexander Stubb ottaa itsestään selfien Lahden Sibeliustalossa. Kuvaan tallentuu myös muun yleisön joukossa istuva Petteri Orpo.

Alexander Stubb on juuri valittu Jyrki Kataisen seuraajaksi. Paula Risikko kiilasi Stubbin rinnalle kakkoskierrokselle ja jätti ennakkosuosikki Jan Vapaavuoren jumboksi. Kansanedustaja Ben Zyskowicz puuskahtaa salin ulkopuolella sen, mitä monet puolue-eliitin jäsenet ajattelevat:

– Olen täydellisesti menettänyt kykyni ymmärtää politiikkaa.

Keväällä, ennen Lahden puoluekokousta, Petteri Orpo joutui tekemään kaksi suurta ratkaisua: asettuuko hän itse ehdokkaaksi ja jos ei, niin tukeeko hän julkisesti kaveriaan, Jan Vapaavuorta.

Orpo tiesi jo alkukeväästä, että Katainen on lähdössä. Pääsiäisen ympärysviikkoina oma päätös kypsyi. Orpo soitti ensin puoluesihteeri Taru Tujuselle, ja vasta sitten Kataiselle, ettei lähde ehdokkaaksi.

Käytännössä puheenjohtajuus olisi tarkoittanut pääministeriyttä. Tiedotustilaisuuden jälkeen media kertoi, että Orpo ei lähde puheenjohtajaehdokkaaksi perhesyistä. Jutuissa kuvailtiin Turussa asuvaa perhettä, vaimoa, kahta pientä lasta ja Orpon perhekeskeisyyttä.

– Siinä mediassa ehkä korostui perhe, mutta oli toinenkin syy.

Orpo oli jo tuolloin rutinoitunut politiikan konkari, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, jolla oli taustana myös kokemus ministeri Ville Itälän erityisavustajana.

– Minulla ei ollut valtioneuvosto- tai EU-kokemusta. Minulla on semmoinen perusluonne, että en ole koskaan pyrkinyt mihinkään, jos en ole varma, että pystyn hoitamaan sen.

Orpon mielestä hänen kokemuksensa ei riittänyt, vaikka ministerimatrikkeli on pullollaan itsevarmoja ensikertalaisia ja sattumapääministereitä.

Ratkaisu saa miettimään, onko hän vaatimaton, epävarma vai taktikko. Sekä omat että poliitikot muista puolueista päätyvät taktikkoon.

– Hän on kunnianhimoinen kaveri, arvioi taktisesta näkökulmasta asioita ja osaa valtapolitiikan.

Orpon ratkaisu jättää puheenjohtajakisa väliin saa ymmärrystä kollegoilta yli puoluerajojen:

– Hän on harkitseva, ei hiihdä latua, joka on suoraviivaisin, vaan odottaa.

Mihin mies tähtää?

Se oli Jannen puolesta – ei ketään vastaan.

Sisäsministeri Petteri Orpo

Petteri Orpolle opiskelijaelämä oli käännekohta, sillä opiskelijajärjestöissä hän innostui vaikuttamisesta. Orpo aloitti opintonsa Turun yliopiston valtiotieteellisessä vuonna 1990. Hän nousi pian ainejärjestön ja ylioppilaskunnan hallituksiin ja lopulta SYL:n pääsihteeriksi eli ylioppilasliikkeen lobbariksi parin korttelin päähän eduskuntatalosta.

Politikoinnin lisäksi oli hauskaakin, ja monet kokoomusvaikuttajat tarttuivat kavereiksi jo tuolta ajalta. Yksi heistä kuvaa Orpoa järjestökoneen kasvatiksi.

– Hän tuntee ihmiset ja puoluekoneiston. Toisin kuin nykypoliitikoista Stubb ja Sipilä, Orpo on kulkenut pitkän tien järjestöissä ja puolueessa.

Opiskelija-aktiivina tuleva ammatti alkoi hahmottua Orpolle.

Orpo kiipesi lopulta lavalle Lahden puoluekokouksessa 2014, ei puheenjohtajaehdokkaana, vaan pitämään julkisen tukipuheenvuoron Jan Vapaavuorelle.

Orpo veikkasi kuitenkin väärää hevosta. Nyt, virkahuoneessaan, hän ei tunnu olevan innostunut kaivelemaan kesän tapahtumia. Päätös ei kuitenkaan kaduta.

– Olin eduskuntaryhmän puheenjohtaja, mutta minulla oli oikeus omaan mielipiteeseen. Informoin kyllä Alexin ja Paulan (Stubbin ja Risikon) etukäteen siellä kokouspaikalla, ettei se tullut ihan puskista. Perustelu oli se, että olen tehnyt Jannen (Vapaavuoren) kanssa niin paljon töitä ja tunnetaan hyvin. Se oli Jannen puolesta – ei ketään vastaan.

Lojaalisuus kaveria kohtaan ei katkaissut Orpon uraa. Stubb nosti Tujusen kuiskaamana Orpon “joukkueeseensa” ja myöhemmin Sipilän hallituksen sisäministeriksi.

Orpo on tällä hetkellä monien mielestä kokoomuksen vahvin ministeri ja mahdollinen puheenjohtaja Stubbin jälkeen.

Missä ovat särmä ja roso?

Orpon nykyistä ministerinpestiä edelsi maatalousministerin paikka kesällä 2015 valitussa Stubbin tynkähallituksessa. Orpon salkkua pidettiin yllätyksenä ja muista puolueista irvailtiin, tokko mies erottaa kauraa ohrasta. Venäjän asettamat tuontikiellot pakottivat tarttumaan hommiin ja lopettivat vinoilut.

Orpo on sittemmin ollut mukana monissa neuvotteluissa ja väännöissä. Soittokierros keskeisille hallitus- ja oppositiovaikuttajille osoittaa, että jos eduskunta äänestäisi hymypatsaasta, sen todennäköinen saaja olisi Orpo. Vanhempien kädenjälki näkyy – Orpo on opettajien poika.

Sekä omat että kilpailijat käyttävät hänestä samoja laatusanoja kuten miellyttävä, maltillinen, kohtelias, asioihin perehtyvä. Ja lisäävät: erittäin määrätietoinen.

Missä ovat särmä ja roso – voiko poliitikko oikeasti olla ilman vihollisia? Kokoomusvaikuttaja nauraa.

– Se on hyvä kysymys. Niitä ei hänellä hirveästi ole. Jos poliitikolla ei ole vihollisia, ne on joko tapettu, tai on joku ongelma, kuten liiallinen sävyisyys.

Politiikan vaikuttajilla on myös yhteinen näkemys siitä, että Petteri Orpoa ei saa tikittämään ideologinen palo, vaan hän on urapolkua kulkeva pragmaatikko. Siksi – tai siitä huolimatta – hänestä veikataan seuraavaa puheenjohtajaa.

Petteri Orpo
Milla Vahtila / Yle

Perjantaina aamupäivällä sisäministeriön kokoustilassa Erottajalla kriisijohtamisen ryhmän jäsenet hakevat kahvia hetkeä ennen ministeri Orpon tuloa. Paikalla on poliisin, maahanmuuttoviraston, supon, rajavartiolaitoksen ja sisäministeriön virkamiesten lisäksi SPR:n edustajat.

Orpo johtaa puhetta, mutta on itse niukasti äänessä. Tilannekatsaus etenee vastaanottokeskuksista keskinäiseen työnjakoon, käsittelyprosesseihin ja muutostarpeisiin. Tulijoiden perehdyttämistä Suomen lakeihin käsitellään pitkään, ilmeisesti Kempeleen siivittämänä.

Poliisiylijohtaja tuo esille huolensa syrjäseutujen vastaanottokeskuksista – pienempiä vastaanottokeskuksia pitäisi sulkea. Migri ja poliisi sopivat tapaamisesta. Kansliapäällikkö Päivi Nerg vauhdittaa keskustelua: Nyt ei pidä miettiä, miksi ei voida tehdä jotakin, vaan mitä tehdään.

Orpon työpöydällä on vaativa pino asioita, jotka pitäisi hoitaa mielellään heti. Keskustavaikuttaja arvelee, että Orpo on ylityöllistetty tällä hetkellä, paljon seurantavastuita.

– Hän on harkitseva, mutta ihmisten näkökulmasta pitäisi tehdä selkeämpiä päätöksiä.

46-vuotias Orpo on toistaiseksi hoitanut työnsä niin, että hän on noussut kokoomusministerien ykköseksi. Kulman takana vaanivat virheet. Hallittu maahanmuutto tarkoittaa sisäministerille sitä, että pääministeri ei saa joutua kovin usein yllätetyksi.

Onnistuessaan Orpo voi haaveilla istuvansa Sipilän tuolilla muutaman vuoden kuluttua.

Orpo yrittää olla ärsyyntymättä viimeisestä kysymyksestä: oletko ajatellut asettua kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi?

– En, nyt hoidetaan näitä asioita. Tässä on niin paljon tekemistä, että en halua tällä hetkellä edes miettiä sitä. Katsotaan sitten maailmaa taas.