Kuka ottaisi Syyrian pakolaiset – Turkki, Eurooppa vai joku muu?

Euroopan pääministerit tapaavat huippukokouksessa Turkin pääministerin Brysselissä. EU:n omat toimet pakolaiskriisin hallitsemiseksi eivät edelleenkään etene.

Ulkomaat
Syyrian pakolaisia odottamassa Syyrian puolella rajanylitystä Turkin puolelle.
Syyrian pakolaisia odottamassa Syyrian puolella rajanylitystä Turkin puolelle.Sedat Suna / EPA

Euroopan maat yrittävät ehkäistä pakolaisten virtaa unionimaihin neuvottelemalla jälleen Turkin kanssa. Brysseliin sunnuntai-illaksi kutsuttu huippukokous on ollut myös Turkin toive.

EU empi kokouksen pitämistä, koska turhan tähden sitä ei kannata järjestää. Eurooppa ja Turkki ovat käyneet jatkuvasti neuvottelua, joissa EU yrittää sitouttaa pitämään pakolaiset Turkissa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei kuitenkaan saavu paikalle itse, vaan Turkista on tulossa pääministeri Ahmet Davutoğlu. Se kertoo, että Turkille EU-kokous ei ole nyt kaikkein tärkein asia.

Eurooppa yrittää hakea ratkaisua Turkista, mutta unionin omat hankkeet turvapaikanhakijoiden siirroista ovat juuttuneet lähtökuoppiin.

Päätetystä 160 000 turvapaikanhakijan kiintiöstä vasta 160 henkilöä on siirretty Italiasta tai Kreikasta. Siksi turvapaikanhakijat hakeutuvat edelleen omin toimin – kuka mihinkin maahan.

Satoja tuhansia ihmisiä odottaa siirtoa Turkista muualle

Turkki ja Euroopan maat ovat sopineet toimintasuunnitelmasta, (siirryt toiseen palveluun) jossa EU ja Turkki yhdessä sopivat muun muassa parantavansa pakolaisten oloja Turkissa, Turkki sitoutuu hillitsemään pakolaisten liikennettä kohti Eurooppaa ja EU lupaa vastineeksi rahaa.

Vaikein kysymys on, mihin pakolaisia siirretään Turkin leireiltä – jos siirretään.

Turkissa arvioidaan olevan yli kaksi miljoonaa Syyriasta paennutta. Euroopan maat toivovat, että he pysyisivät Turkissa. EU kuitenkin valmistautuu ottamaan pakolaisia suoraan leireiltä – arviot Eurooppaan siirrettävien pakolaisten määrästä ovat vaihdelleet 200 000 ja 600 000 välillä. Asiasta yritetään päättää alkukeväästä.

Turkki haluaisi kuitenkin keventää omaa taakkaansa enemmän. Esimerkiksi Yhdysvaltoja houkutellaan ottamaan syyrialaispakolaisia.

Kolmella miljardilla olot kuntoon

EU-maat ovat periaatteessa sopineet kolmen miljardin euron tuesta Turkin leireille. EU-komissio on ehdottanut, että EU-budjetista otettaisiin 500 miljoonaa euroa ja loput 2,5 miljardia kerättäisiin jäsenmailta. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi haluavat kuitenkin kaivaa rahat jostain muualta kuin omilta tileiltään.

Sunnuntain kokous ei ratkaise vielä, miten rahat kerätään.

Turkin kiikarissa viisumivapaus

Euroopan maiden taka-ajatuksena on erityisesti pakolaisvirran tukkiminen. Turkille tärkeää taas on viisumivapauden ja EU-jäsenyyden edistäminen.

Kymmenen vuotta käynnissä olleet jäsenyysneuvottelut nytkähtänevät yhden pykälän eteenpäin, kun Turkin kanssa aletaan neuvotella talous- ja rahapolitiikan yhtenäistämisestä EU-maiden kanssa. Tuoreessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun) komissio kuitenkin totesi, että ihmisoikeus- ja perusoikeusasioissa Turkki on ottanut viime aikoina takapakkia.

Maria Stenroos, EU-kirjeenvaihtaja, Yle Bryssel