Suomi on lakkoänkyränä keskiverto – Ruotsi Euroopan kilteimpiä

Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius on huolissaan Suomen työrauhasta ja kehottaa työmarkkinaosapuolia ottamaan mallia Ruotsista. Työntekijäpuolen näkemyksissä Suomi ei ole lakkoänkyrä lainkaan, työnantajien mielestä suurin ongelma on laittomat lakot.

Ulkomaat
Ranskan vankilatyöntekijät menivät lakkoon lokakuussa. He osoittivat mieltään oikeusministeriön edessä Pariisissa 22. lokakuuta.
Ranskan vankilatyöntekijät menivät lakkoon lokakuussa. He osoittivat mieltään oikeusministeriön edessä Pariisissa 22. lokakuuta.Etienne Laurent / EPA

Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius opasti torstaina työmarkkinajärjestöjä ottamaan oppia muista Pohjoismaista ja luomaan maahan työrauhan.

Saloniuksen kommentin pontimena olivat viime vuoden lakot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Salonius huomauttaa, että Suomessa oli viime vuonna lakkoja 143, Ruotsissa viisi ja Norjassa kymmenen.

Salonius puhuu yhdestä vuodesta, mutta kun Suomen lakkohistoriaa tarkastelee hiukan pidemmällä aikavälillä, niin Suomen asema Pohjolan lakkoänkyrämaana ei näytä ihan niin pahalta.

Oheisista Euroopan ammattiyhdistysten tutkimuslaitoksen ETUI:ntilastoista käy ilmi (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa menetetyt lakkopäivät ovat suurin piirtein samaa tasoa kuin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.

Työtaisteluiden takia menetetyt työpäivät
Yle uutisgrafiikka

SAK: Ruotsissa laki suojaa työntekijää

– Suomi on muiden pienten Pohjoismaiden alapuolella menetetyissä lakkopäivissä tuhatta palkansaajaa kohden, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

Ruotsi on toista maata. Erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan syy on se, että Ruotsin työlainsäädäntö antaa luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille hyvin vahvan aseman paikallisissa kiistoissa ja neuvotteluissa.

– Minusta itse asiassa Ruotsi on Pohjoismaiden joukossa se poikkeus, eikä suinkaan Suomi, sanoo Tapio Bergholm.

Bergholm muistuttaa, että myös Ruotsin irtisanomissuojalaki ja myötämääräämislaki ovat työntekijäpuolelle edullisempia kuin vastaavat Suomessa.

– Siksi Ruotsista puuttuvat meille tyypilliset lyhyet yt-neuvotteluiden ja joukkoirtisanomisten yhteydessä tapahtuvat ulosmarssit, sanoo erikoistutkija Tapio Bergholm.

EK: Ruotsissa ei mennä laittomaan lakkoon

Toisaalta tutkimuslaitos ei erottele tilastoissaan, onko lakko ollut laillinen vai laiton. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan Euroopan maiden välillä on suuria eroja.

– Suomessa ja Ruotsissa on suunnilleen yhtä paljon laillisia lakkoja. Ruotsissa ei kuitenkaan ole laittomia lakkoja ollenkaan tai vain muutama vuodessa, johtaja Ilkka Oksala EK:sta sanoo.

Ruotsissa on ollut maan sovittelijaviranomaisen mukaan yksi laiton lakko vuosien 2012 ja 2014 välillä. EK on laskenut samassa ajassa peräti 287 laitonta lakkoa Suomessa.

EK:n Oksalan mielestä laittomilla lakoilla on merkitystä, kun kansainväliset yrityksen miettivät, mihin maahan investoida. Suomen lainsäädäntö ei hänen mukaansa ehkäise laittomia lakkoja riittävästi.

– Ruotsissa ammattiyhdistykset tai jopa yksittäiset työntekijät voivat joutua korvausvastuuseen laittomasta lakosta. Suomessa ammattijärjestöt saavat muutaman tuhannen euron sakkoja, vaikka yrityksen menetykset nousevat satoihin tuhansiin tai miljooniin, Oksala sanoo.

Lakkopäiviä Euroopassa 2009-2013
Yle uutisgrafiikka

Tilastot johtavat myös harhaan

On lakkotilastoissa suoranaisia virheitäkin. Esimerkiksi oheinen ETUI-järjestön tilasto näyttää, että Suomessa olisi ollut vuonna 2005 lakkopiikki. Itse asiassa kysymys on paperialan työsulusta.

Lakko-oikeuteen liittyvät erot vaikeuttavat myös maiden vertailua. Kaikissa maissa työntekijöillä ei ole samaa mahdollisuutta mennä lakkoon.

– Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa suhteettoman suuret tukilakot ovat kiellettyjä, EK:n Ilkka Oksala sanoo.

Eikä eri Euroopan maiden tilastollinen vertailu ole aivan helppoa. Monen maan tilastot ovat yhtäältä epätarkkoja ja toisaalta puutteellisia. Välistä saattaa puuttua kokonaisia vuosia.

Esimerkiksi Espanjan kaikkia yleislakkoja ja mielenosoituslakkoja ei ole laskettu mukaan. Toisaalta Portugalissa edellisen hallituksen säästötoimet, julkisen sektorin palkanalennukset ja lomien lyhennykset johtivat työtaisteluihin, jotka eivät ole tilastoissa mukana.