Sisäministeriön kansliapäällikkö raiskauksista: Halusimme nostaa esille kokonaisuuden

Päivi Nerg näkee jonkinlaisena oman yhteisön varjeluna sen, ettei raiskaustapauksia, joissa rikoksentekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa, ole nostettu esille mediassa aiemmin. Hän perustelee, että poliisi on toiminut kaikkialla samanlaisen viestintälinjan kautta.

politiikka
Päivi Nerg
Päivi NergYle

Viranomaiset tiedottivat eilen perjantaina, että tutkinnassa on kaikkiaan kymmenkunta raiskausta, joissa rikoksentekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa. Olisiko niistä pitänyt puhua julkisuudessa jo aiemmin?

– Jokainen tapauksista on tullut alueella esille raiskausepäilynä. Usein poliisi on tuonut esille sen, että tekijäksi epäillään ulkomaalaista, kommentoi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg Ylen aamu-tv:ssä.

Nerg näkee jonkinlaisena oman yhteisön varjeluna sen, ettei tapauksia ole nostettu mediassa esille aiemmin. Hän perustelee, että poliisi on toiminut kaikkialla samanlaisen viestintälinjan kautta.

– Kun tapauksia nousi julkisuuteen, haluttiin nostaa esiin kokonaisuus, hän kommentoi aamu-tv:ssä Kempeleen ja Raision raiskaustapauksia ja niiden jälkeen julkisuuteen tuotuja tutkintatietoja.

– Tämä ei ole sitä, että poliisi olisi toiminut suhteessa näihin raiskausepäilyihin eri tavalla kuin silloin, kun kantaväestö on ollut vastaavia rikoksia tekemässä, hän sanoo.

Raiskaus on jokaisessa kulttuurissa rikos.

Päivi Nerg

– Jokaiseen tapaukseen on suhtauduttava niin, että jokainen on ehdottomasti rikos. On nähtävä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut pahaa ennenkin, Nerg muotoilee.

Naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma

Vuosittain poliisi tutkii Suomessa noin tuhat raiskausepäilyä. Raiskaaja on usein tuttu raiskatulle ja tapaukset päätyvät poliisin tietoon harvoin. Euroopan unionin perusoikeusviraston viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas täysi-ikäisistä alle 75-vuotiaista suomalaisnaisista on joutunut kumppaninsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi jossakin vaiheessa elämäänsä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa kuolee joka vuosi keskimäärin 24 naista nykyisen tai entisen kumppaninsa tappamana. Suomi ei myöskään täytä Euroopan neuvoston suosituksia turvakotipaikkojen määrästä. Niitä pitäisi olla ainakin 500, mutta niitä on noin sata.

– Koko pahan kitkemisessä on tehtävä kaikkemme. Raiskaus on jokaisessa kulttuurissa rikos, Nerg painottaa.

Suomeen on saapunut tänä vuonna noin 30 000 turvapaikanhakijaa. Se on noin kymmenen kertaa enemmän kuin yleensä. Nerg huomauttaa, että pienellä osalla tulijoista on rikollisia taipumuksia.

– On pystyttävä puhumaan asiallisesti, etsittävä syitä ja uskallettava katsoa kokonaisuuden kannalta, hän sanoo.

Vastaanottokeskukset käydään läpi, joitakin ehkä suljetaan

Paikalliset ovat häiriköineet eri puolilla Suomea vastaanottokeskuksien liepeillä ja niiden asukkaita vastaan on yritetty iskeä esimerkiksi polttopulloilla. Poliisihallituksen näkemys on, että vastaanoottokeskukset on saatava lähelle poliisilaitoksia. Suurimmillaan Suomeen saapui 600 turvapaikanhakijaa päivässä, joten käyttöön piti ottaa tiloja, jotka ovat poliisin näkökulmasta kaukana. Nyt tulijoiden määrä on vähentynyt:

– Pystymme tekemään nyt seuraavan toimenpiteen. Todennäköisesti lakkautamme joitakin vastaanottokeskuksia, jos se on tarpeen, Päivi Nerg kommentoi.

Nergin mukaan kovin nopeasti laitokset eivät sulkeudu.

– Asukkaat ovat sisällä ja tiloista on tehty sopimukset, hän muistuttaa.