1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Analyysit (Yle Uutiset)

Analyysi: Yhteiskuntasopimus kuilun partaalla, syyllisiä etsitään jo

Neuvottelut hallituksen toivomasta yhteiskuntasopimuksesta ajautuivat kuilun partaalle sunnuntai-iltana. Työntekijöiden ja työnantajien neuvotteluissa oli ennen tätä viikkoa edistytty, mutta nyt neuvottelut saatetaan kuopata jo huomenna maanantaina, kirjoittaa politiikan toimituksen esimies Ari Hakahuhta.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT on jälleen kerran työmarkkinaneuvotteluiden ytimessä. Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei saanut taivuteltua AKT:ta enää missään muodossa yhteiskuntasopimusneuvottelujen tueksi.

Yhteiskuntasopimusneuvotteluja käydään vielä maanantaina, mutta aika huonolla todennäköisyydellä enää sen jälkeen. Työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt tarkistavat vielä kerran, mitä itse kukin tarkoittaa kannanotoillaan.

Lauri Lyly on kyllä puheenjohtaja, joka yrittäisi neuvotella edelleen, vaikka muut sammuttaisivat valot. Mutta nyt tarvittaisiin pientäkin suurempaa ihmettä. Kysymys on siitä, pystyykö Lyly vielä jotenkin vakuuttamaan EK:n Jyri Häkämiehen, että edelleen kannattaisi neuvotella yhteiskuntasopimuksesta, vaikka  AKT:n liittymisestä sopimukseen ei ole takeita. Vaikea uskoa.

Sunnuntai-ilta alkoi näyttää syyllisten etsimiseltä

Sunnuntai-iltana neuvottelutilanne alkoi vaikuttaa syyllisten etsimiseltä kaatuvaan sopimukseen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ilmaisi selkeästi, ettei sopimusta kannata neuvotella ilman AKT:ta. Yritysten vientiponnisteluja ei haluta riskeerata mahdollisella satamalakolla AKT:n erillisneuvotteluissa.

AKT puolestaan pysyi torstaisessa kannassaan: yhteiskuntasopimuksesta ei kannata enää neuvotella, koska EK ei halua tehdä enää laajoja työmarkkinasopimuksia vaan suosii sääntömuutoksensa voimin liittokohtaisia neuvotteluja.

Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly halusi tietää, miten kolmikantainen sopiminen sujuu tulevaisuudessa, jos EK itse ei enää tee työmarkkinaratkaisuja.

Lylyn viittaama EK:n syysseminaarin ilmoitus ei siis ainakaan helpottanut yhteiskuntasopimuksen neuvottelutilannetta. Ei, vaikka EK:n tahto siirtyä liittosopimuksiin on ollut aiemminkin tiedossa.

Todennäköisesti kysymykseksi ilman lopullista vastausta jääkin, oliko EK:n syysseminaarin ilmoitus osoitus väärästä ajoituksesta ja oiva tekosyy AKT:lle. AKT ilmoitti aiemmin vastenmielisyytensä yhteiskuntasopimukseen, mutta taipui jo kerran aiemmin syksyllä SAK:n hallituksen enemmistön tahtoon.

Lauri Lylyn sunnuntain puheissa toinen kompastuskivi oli Postin sopimusneuvottelut ja pelko postinjakajien työehtojen heikkenemisestä.

Pääministeri Juha Sipilän arviota odotetaan

Sunnuntai-iltana odotettiin pääministeri Juha Sipilän arviota tilanteesta. Jos työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta nyt loppuvat, hallitus joutuu ikävän tilanteen eteen.

Hallituspuolueiden pitäisi aiempien puheiden perusteella jatkaa yritysten kilpailukykyä parantamaan tarkoitettujen lakien valmistelua, sitä kustannuskilpailukykyhyppyä. Lomarahoja, pitkiä lomia ja sairauspäivien palkallisuutta rajoittavat lait tuskin ovat tulleet syksyn aikana yhtään suositummiksi äänestäjien mielissä.

Jos neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta päättyvät, ovat hallituksen omat ehdotukset yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi siis askeleen lähempänä toteutumista. Palkat taas sovittaisiin vuoden kuluttua liittokohtaisissa neuvotteluissa. Yleinen odotus on, että osa liittokierroksen neuvotteluista olisi riitaisia eli lakkoherkkiä.

Ikävää tässä kriisiytymisessä tietysti on, että Suomen talous on poikkeuksellisen heikossa kunnossa. Maa tarvitsisi enemmän sopua kuin riitaa, kaikilta osapuolilta.