Tutkija: Suomalaiset haluavat enemmän lapsia – mutta "nuoria pelotellaan"

Syntyvyyden aleneminen tuo haasteita talouden kestävyydelle. Lasten hankinnan motiiveja selvittänyt tutkimus kertoo, että monet ihmiset haluaisivat nykyistä enemmän lapsia. Varsinkin monella alle 30-vuotiaalla työ- ja opiskeluasiat jyräävät perheajatukset.

Kotimaa
Iloinen vauva.
Mika Kanerva

Suomessa syntyvyys on laskenut viime vuosina, kertoo esimerkiksi Väestöliiton (siirryt toiseen palveluun) tuore barometri.

Filosofian tohtori Juhani Pekkola on yhdessä filosofian tohtorin Olli Lehtosen kanssa selvittänyt suomalaisten lasten hankintaan (siirryt toiseen palveluun) liittyviä motiiveja ja rakenteita.

– Syntyvyys on hyvin alhainen ja laskee. Kansantaloudellisesti tilanne on enemmän kuin huono. Ikärakenne on vääristynyt, sanoo Pekkola.

Tutkijan mukaan kestävä talous ja elinvoimainen yhteiskunta vaativat nykyistä terveempää ikärakennetta.

– Jos työikäisten määrä vain vähenee, niin ei ole veronmaksajia maksamaan tarvittavia julkisia palveluita. Nimittäin kun väestö vanhenee, niin myös julkisia palveluita on lisättävä, arvioi Pekkola.

Lapsitoiveet ja todellisuus eivät kohtaa

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisemassa tutkimuksessa kysyttiin noin 1 200 suomalaiselta lasten hankintaan liittyvistä motiiveista. Haastateltavat olivat 18–40-vuotiaita naisia ja miehiä eri puolilta maata.

– Suomalaiset ovat hyvin perhekeskeisiä. Enemmistö pitää lapsia ja lasten kanssa elämistä elämisen keskeisenä päämääränä, sanoo tohtori Juhani Pekkola.

Tämä asenne ylipäänsä on yksi keskeinen tekijä lasten hankinnassa, mutta ihmisten omien toiveiden ja todellisuuden välissä on kuilu.

Yksilöt ja perheet haluaisivat enemmän lapsia kuin niitä nyt syntyy.

Juhani Pekkola

– Yksilöt ja perheet haluaisivat enemmän lapsia kuin niitä nyt syntyy, tiivistää Pekkola.

Tutkimuksen mukaan ihanteellinen lapsiluku oli 2,44, mutta vuonna 2014 syntyvyys oli vain 1,7 lasta naista kohti.

Työ, koulutus, asunto ja vielä perhekin?

Varsinkin 20–30-vuotiailla talous-, työ- ja opiskeluasiat siirtävät lastentekoa. Esimerkiksi ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 28,5 vuoteen.

– Tutkimuksemme mukaan siihen elämänvaiheeseen ei mahdu monia asioita. On muun muassa opiskeltava sekä hankittava työ ja asunto, sanoo filosofian tohtori Juhani Pekkola.

Pekkolan mukaan osalla on myös aatteellisia asioita, jotka eivät heti innosta lasten hankintaan.

Nuoria pelotellaan liikakansoituksella ja ympäristöongelmilla eli kaadetaan nuorten päälle tällaisia kekäleitä.

Juhani Pekkola

– Nuoria pelotellaan liikakansoituksella ja ympäristöongelmilla eli kaadetaan nuorten päälle tällaisia kekäleitä.

Tutkija myöntää, että pieni joukko ihmisiä ei halua lapsia ollenkaan.

"Jos me haluamme, niin voimme auttaa perheitä"

Lasten hankintaan vaikuttavia tekijöitä ja motiiveja selvitellyt tutkija lähettää terveisiä muun muassa hallitukselle sekä perhepolitiikkaa ja kestävää kehitystä edistäville järjestöille.

– Kestävää ja pitkäaikaista ajattelua tarvitaan. Ajattelua esimerkiksi sadan vuoden horisontilla. Pyrittäisiin pitämään Suomi elinkelpoisena yhteiskuntana vielä jälkipolvillekin, linjaa filosofian tohtori Juhani Pekkola.

Tutkija tietää, että hallituksen toimet esimerkiksi lapsilisien kohdalla eivät välttämättä rohkaise lapsiperheitä tai lapsia suunnittelevia.

– Jos me haluamme, niin voimme auttaa perheitä, sanoo Pekkola.

Pekkola toivoo, että perhepolitiikka palautuisi takaisin ihmisten haltuun. Se olisi tutkijasta sekä yksityinen että julkinen etu.

– Ihmiset voisivat hankkia vähän enemmän lapsia kuin he nykyisin voivat.

Tutkijoiden toimenpidelistalta löytyy myös esimerkiksi kotityön tekeminen näkyväksi eli määrittely kansantalouden tilinpidossa. Pekkolan mielestä myös kotona tehtävä lastenhoitotyö on saatettava eläkkeeseen oikeutetuksi työksi.

Ylen A2-ilta keskustelee tiistaina vanhemmuudesta.