1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Opettaja: Opiskelijoille pitäisi asettaa yläikäraja

Aikuiskoulutuksen opiskelijavastaava Raimo Päivärinta sanoo, että iäkkään tutkinnonsuorittajan työpanos jää yhteiskunnalle turhan vähäiseksi.

Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Aikuiskoulutuksen opiskelijavastaava Raimo Päivärinta Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta sanoo, että tutkintoon johtavaan koulutukseen pitäisi asettaa yläikäraja.

– Jos opiskelija on valmistuessaan kuusikymppinen, tulee eläkeikä vastaan aika pian. Siinä on jokaisella mietinnän paikka, että kannattaako lähteä enää opiskelemaan tutkintoa, logistiikkainsinööri- ja monimuotokoulutuksen opiskelijavastaavana toimiva Päivärinta toteaa.

Ammattikorkeakoulussa aikuiskoulutuksen ikähaarukka on laaja: parikymppisistä yli viisikymppisiin. Päivärinta on huolissaan ennen kaikkea siitä, mitä yhteiskunta saa vastineeksi eläkeikää lähestyvän työpanoksesta. Hän muistuttaa, että opiskelun maksaa valtio.

– Yhteiskuntaa ajatellen olisi hyvä, että se saisi rahallisen panostuksen koulutukseen jollain lailla takaisin. Omaksi ilokseen voi ja kannattaa tietenkin opiskella. Myös silloin, jos omassa työssä tulee eteen pätevöitymisvaatimuksia, tutkintoon johtava opiskelu on lähellä kuuttakymppiäkin perusteltua.

Yhteiskuntaa ajatellen olisi hyvä, että se saisi rahallisen panostuksen koulutukseen jollain lailla takaisin.

Raimo Päivärinta

Päivärinta huomauttaa, että yli 50-55-vuotiaiden olisi opintoihin hakeutuessaan hyvä tiedostaa koulutuksen pituus. Ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaminen vie yleensä neljä vuotta.

Hyöty yhteiskunnalle on monenlaista

Aikuiskoulutusta järjestävän Rastor Oy:n Helsingin yksikössä ollaan Päivärinnan kanssa täysin eri linjoilla.

– Ei kaikki saa loppua 55-vuotiaana. Sen ikäiset pääsevät vielä työelämään ja uskon, että sote-uudistus tuo mahdollisuuksia niille, jotka haluavat vaikkapa vaihtaa alaa ja kouluttautua lähihoitajiksi, sanoo Rastor Oy:n Helsingin yksikön johtaja Kirsti Miettinen.

Miettisen mielestä iäkäskin tutkinnonsuorittaja on hyödyksi yhteiskunnalle, sillä kuuttakymppiä lähenevällä on edessään vielä useita työvuosia. Lisäksi aikuiskoulutus tapahtuu yleensä työn ohessa.

– Opiskelija on siten mukana työelämässä koko ajan antamassa työpanosta siihen yhteiskuntaan. Alan vaihtaja ei ehkä ihan alussa vielä, mutta kuitenkin koulutuksen puolivälistä lähtien.

Ei kaikki saa loppua 55-vuotiaana.

Kirsti Miettinen

Miettinen muistuttaa, että hyötyjä voi punnita monelta eri kantilta. Kaikki ei heijastu suoraan työelämään.

– Sekin on panostus yhteiskuntaan, että pysyy terveenä ja virkeänä.

**Onko iäkkäänä opiskelusta mitään hyötyä? **

Kaipaatko koulutukseen yläikärajaa? Jos, niin miksi? Mikä olisi sopiva ikäraja?

Vai olisiko yläikärajan asettaminen ikäsyrjintää? Osallistu keskusteluun!