Hiv-tartunta tuodaan yhä useammin ulkomailta, maahanmuuttajien osuus kasvussa

Hiv-tartuntojen määrä on pysynyt Suomessa jo pitkään vakaana. Siinä, kuka sairastuu ja miten, on kuitenkin ollut muutosta.

Terveys ja hyvinvointi
Aidsista muistuttava tapahtuma Berliinissä 30. marraskuuta 2013.
Aidsista muistuttava tapahtuma Berliinissä toissa vuoden marraskuussa.Florian Schuh / EPA

Hiv-tilanne on Suomessa vakaa ja vakiintunut alle 200 diagnoosiin vuodessa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista. Diagnooseja on tehty vuodesta 1980 kaikkiaan 3524. Hiv-tukikeskuksesta kerrotaan, että kansainvälisessä vertailussa luku on pieni. Suomi on maita, joissa on pienin hivin esiintyvyys väestössä.

– Täällä on tehty onnistunutta hiv-politiikkaa. Toimenpiteet ovat olleet hyviä, ihan sieltä epidemian alusta alkaen, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Keronen.

Ensimmäinen hiv-tartunta paljastui Suomessa vuonna 1980. Tapauksia alkoi paljastua enemmän kolme vuotta myöhemmin, ja määrä kasvoi nopeasti useisiin kymmeniin. Vuonna 1999 tartuntoja paljastui ensimmäistä kertaa päälle sadan. Sen jälkeen määrä on vaihdellut vuosittain 124-191 diagnoosin välillä.

Määrä on pysynyt 15 vuotta melko vakaana, sillä tartuntojen syitä ja leviämistä seurataan tiiviisti ja tarvittaessa ryhdytään nopeisiinkin toimiin.

– Pistämällä huumeita käyttävien hiv-tartunnat olivat lähtemässä käsistä vuosituhannen vaihteessa. Silloin annettiin mahdollisuus ruiskujen vaihtoon ja ryhdyttiin panostamaan heidän terveydenhuoltoonsa. Tällä hetkellä heidän keskuudessaan ilmenee vuosittain ihan yksittäisiä tartuntoja, kertoo Keronen.

Maahanmuuttajat testataan kantasuomalaisia tarkemmin

Epidemian alussa suurin osa tartunnoista tapahtui miesten välisessä seksissä. Kokonaisluvuissa homomiesten osuus kuitenkin jäänyt alle puoleen, heteroseksin kasvattaessa osuuttaan. Huumeruiskutartuntojen lisäksi myös veritartunnat ja tartunnat äidiltä lapselle ovat nykyään yksittäistapauksia.

Tilastoissa on kuitenkin nähtävillä yksi selkeä muutos, sillä ulkomaalaisten osuus tartuntatapauksista on ollut kasvussa. Maahanmuuttajat ovat saaneet tartunnan useimmiten jo kotimaassaan. Kaikkiaan Suomessa on diagnosoitu 1305 ulkomaalaista.

Turvapaikanhakijoiden osalta tartunnat löydetään paremmin kuin keskimäärin väestössä, koska tulijoita testataan enemmän. Suomessa on myös enemmän ulkomaalaisia kuin aiemmin.

– Jos Suomeen muutetaan maasta, jossa on korkeampi hiv-esiintyvyys, silloin todennäköisesti joukossa on henkilöitä, joilla on hiv, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Keronen.

Kantasuomalaiset tuovat matkoiltaan

Suomalaiset myös hakevat tartuntoja ulkomailta ihan itse, ja etenkin miehet tuovat niitä reissuiltaan. Suomalaisten miesten heteroseksitartunnoista yli puolet tuodaan tutuista lomakohteista.

– Selkeä ykkönen on Thaimaa, sitten Venäjä, Viro ja Espanja, Keronen luettelee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat ihmistä, joilla on hiv-tartunta tietämättään. Siitä, millainen tausta näillä ihmisillä on, ei ole tietoa. Kantasuomalaisten keskuudessa testaaminen on kuitenkin maahanmuuttajia harvinaisempaa.

Hiv-tukikeskuksesta toivotaan, että matalan kynnyksen paikat testaukseen yleistyisivät. Testaaminen on paitsi yksityisen ihmisen etu, myös kustannustehokkain tapa hallita epidemiaa.