Kunnat pihistävät tietotekniikasta – koulu hankki kalliit laitteet omin päin

Uudistuva opetussuunnitelma edellyttää, että jokaisen lapsen käytössä on digitaalinen oppimisväline. Googlen pilottikoulun rehtori neuvoo kouluja hankkimaan laitteiston ja osaamisen itse.

Kotimaa
Kannettava tietokone pulpetilla.
Yle

Kovat säästöpaineet ovat ajaneet kuntia säästämään koulujen tieto- ja viestintätekniikan hankinnoista samalla, kun opetuksessa pitäisi entistä enemmän painottaa digitaalisia oppimismenetelmiä. Esimerkiksi Mikkelissä pulaa on sekä laitteistosta että osaamisesta.

– Paine on suuri. Nykyään laitteiston taso vaihtelee koulusta toiseen. Tavoitteena tietenkin on, että jossakin vaiheessa jokaisella oppilaalla olisi käytössä esimerkiksi tablettitietokone tai muu laite, mutta siihen on vielä matkaa. Se vaatisi satojen tuhansien eurojen hankinnat, sanoo kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen.

Mannisen mukaan kouluista puuttuu myös tarpeellisia nettiyhteyksiä. Kirittävää siis riittää, kun ensi syksynä alakouluissa tulee voimaan uusi opetussuunnitelma, joka painottaa tieto- ja viestintätekniikan opettamista ja digitaalisia oppimismenetelmiä.

– Tässä joudutaan etenemään vaiheittain, kyseessä on vuosien projekti. Mutta uusi opetussuunnitelma velvoittaa järjestämään tarvittavat laitteet oppilaiden käyttöön, Manninen sanoo.

Yhteistyö on voimaa

Kaupungin rahapula on huomattu myös Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulussa, joka on kunnostautunut digitaalisessa oppimisessa siinä määrin, että koulun edustajat kutsuttiin hiljattain asiantuntijoina kuultavaksi eduskunnan sivistys- ja tiedejaostoon.

– Aika vähäistä on se, mitä kaupungilta on saatu tukea. Mutta me emme ole jääneet sen vangeiksi vaan olemme hakeutuneet yhteistyöhön alan yritysten ja organisaatioiden kanssa, sanoo rehtori Eija Tynkkynen.

Tynkkynen luettelee pitkän listan teknologia- ja opetusalan hankkeita, joihin koulu on osallistunut, esimerkkeinä Otavan Opiston ja eOppimiskeskuksen pilottihanke Opus, yksityisen yrityksen vetämä Tabletkoulu ja Joensuun yliopiston LOVE-hanke.

Yhteistyöhön on verkostoiduttu Kansalliskirjaston, Ely-keskuksen, useiden yritysten ja parin yliopistonkin kanssa. Rahaa on haettu ja saatu myös Tekesiltä. Googlen pilottikouluna Rantakylä aloittaa tammikuussa.

– Omalla aktiivisuudella olemme saaneet paitsi laitteita myös koulutusta niiden käyttöön opetustyössä, Tynkkynen sanoo.

"Isoin muutos peruskoulun jälkeen"

Mannisen neuvo rahapulassa kärvisteleville kouluille lähtee opettajien asenteesta. Paluuta vanhaan ei ole.

– Digitalisaatio on isoin muutos peruskouluun siirtymisen jälkeen. Opettajien täytyy sitoutua digitaalisten oppimismenetelmien kehittämiseen. Yhdelläkin laitteella saa paljon aikaan, jos tahtoa ja osaamista löytyy. Pitää myös olla itse aktiivinen ja etsiä yhteistyökumppaneita.

– Mutta myös kuntien pitää ymmärtää, missä mennään. Koulut tarvitsevat enemmän resursseja, Tynkkynen napauttaa.

Mikkelissä määrärahat koulujen digitalisaation edistämiseksi täsmentyvät seuraavan kerran tammikuussa kaupungin käyttötaloussuunnitelmassa.

– Kyllä tämä tarkoittaa myös ihan kaupungin sisäistä budjettivääntöä. Mutta uusi opetussuunnitelma velvoittaa, eikä näitä asioita saa unohtaa, sanoo kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen.