Ulkosuomalaiset juhlivat, vaikkeivät lähetystöissä – "Itsenäisyyspäivän merkitys korostuu ulkomailla"

Suomen suurlähetystöissä ei tänä vuonna juhlita itsenäisyyspäivää. Ulkoministeriö on perunut perinteiset juhlat säästösyistä. Se ei kuitenkaan estä ulkosuomalaisia juhlistamasta itsenäisyyttä.

Ulkomaat
Aurinkorannikon kuoro esiintymässä vuonna 2014 Fuengirolassa, Espanjassa.
Aurinkorannikon kuoro esiintymässä vuonna 2014 Fuengirolassa, Espanjassa.Olé-kustannus

Itsenäisyyspäivän vastaanottojen peruminen ei ole aiheuttanut suuria reaktioita maailmalla, kerrotaan Suomen Tukholman-, Lontoon-, Moskovan-, Washingtonin ja Canberran-suurlähetystöistä.

– Meille on tullut hyvin vähän suoria reaktioita lähestytöön. Henkilökohtaisissa tapaamisissa asiaa on kommentoitu. Yhtäältä on tullut ymmärrystä tarpeelle säästää ja sille, että meillä on kahden vuoden päästä juhlavuosi. Toisaalta on kummasteltu, onko tämä oikea paikka säästää, kertoo lehdistö- ja kulttuurineuvos Niina Hyrsky Tukholmasta.

Tukholman-suurlähetystön vastaanotolle on kutsuttu yleensä 400–500 kutsuvierasta. Joukossa on ollut ruotsalaisia poliitikkoja, diplomaatteja, sotaveteraaneja, ruotsinsuomalaisten järjestöjen edustajia, lehdistöä ja kulttuurivaikuttajia.

Tokion-suurlähetystöstä puolestaan kerrotaan, että vastaanotolle on kutsuttu ensisijaisesti japanilaisia vaikuttajia ja sidosryhmiä. Vieraiden määrä on ollut 200.

Ei tarvetta varjojuhlille, sillä niitä on muutenkin

Lähetystöjen mukaan niiden tiedossa ei ole, että vastaanottojen peruminen olisi aiheuttanut varjojuhlia. Suomalaiset seurat, yhdistykset ja seurakunnat järjestävät joka tapauksessa omia itsenäisyyspäivän juhliaan eri puolilla maailmaa.

– Australian suomalaisseurat järjestävät omia itsenäisyyspäiväjuhliaan muutenkin – suurlähetystön tekemisistä huolimatta, kertoo suurlähettiläs Pasi Patokallio.

– Tämä on valtava maa, jossa on kymmenittäin amerikansuomalaisia järjestöä, joista monet varmasti järjestävät itsenäisyyspäiväjuhlat vuosittain, myös tänä vuonna, huomauttaa myös lehdistösihteeri Sanna Kangasharju Suomen Washingtonin-suurlähetystöstä.

Ulkosuomalaisten itsenäisyyspäiväperinteet noudattelevat pitkälti sisäsuomalaisia perinteitä. He vetävät Suomen lipun salkoon, laulavat Maamme-laulun, kokoontuvat itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen, kahvittelevat ja syövät karjalanpiirakoita. Monin paikoin keräännytään myös katsomaan linnan juhlia televisiosta.

Iltapäiväjuhlaan jopa 800 kävijää

Espanjan aurinkorannikolla asuu talvisin arviolta 20 000 suomalaista. Suurin osa on eläkeläisiä.

– Itsenäisyyspäivän merkitys korostuu täällä. Se on ehkä tärkeämpää kuin siellä Suomessa, kertoo Espanjan aurinkorannikolla toimivan Suomi-seuran Asociación Finlandesa Suomelan tiedottaja Marjut Hurtig.

Aurinkorannikon suomalaisyhdistyksen neuvottelukunta järjestää Fuengirolassa (siirryt toiseen palveluun) itsenäisyyspäiväjuhlan, johon odotetaan yli 800:aa kävijää. Juhlapuheen pitää Suomen Madridin-suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi ja ohjelmasta vastaavat muun muassa kansantanssiryhmä Karjalan Kärri ja reserviläiskuoro Vinosyöttö.

– Kun olemme vieraassa maassa, haluamme korostaa suomalaisuutta. Suomalaiset ovat täällä pidettyjä, koska he ovat rehellisiä, maksavat laskunsa ja hoitavat asiansa, selittää Hurtig.

Sydneyn suomalaiset olivat sodan aikana lapsia

Veteraanit ovat olleet kunniavieraina Sydneyn itsenäisyyspäivän juhlissa. Viime vuonna enää kaksi veteraania jaksoi tulla paikalle.
Veteraanit ovat olleet kunniavieraina Sydneyn itsenäisyyspäivän juhlissa. Viime vuonna enää kaksi veteraania jaksoi tulla paikalle.Martti Paananen / Etelän Ristin seurakunta

Australian Sydneyssä asuu toista tuhatta suomalaista. Etelän Ristin seurakunta ja Länsi-Sydneyn Suomi-seura järjestävät yhdessä itsenäisyyspäivänjuhlan. Siihen osallistuu lähinnä ensimmäisen polven siirtolaisia, jotka ovat iäkkäämpää väkeä.

– Suomi on tietysti hyvin tärkeä, ja Suomen itsenäisyys on tärkeä asia näillä ihmisille. Useimmat heistä ovat olleet lapsia sodan aikana. Täällä on paljon Karjalasta tulleita. He joutuivat sodissa lähtemään kotoaan ja päätyivät tänne, kertoo pastori Martti Paananen.

Sydneyssä asuvat veteraanit on perinteisesti kukitettu itsenäisyyspäiväjuhlassa. Paanasen mukaan viime vuoden juhlissa mukana oli vielä kaksi veteraania, joista toinen on lotta. Hän epäilee kuitenkin, että kumpikaan ei välttämättä jaksa osallistua juhlaan tänä vuonna.

Juhlaan osallistuu yleensä noin 60 henkeä.

Lontoossa seurataan linnanjuhlia

Lontoon alueella asuu noin 10 000 suomalaista. Yksi suomalaisten tapaamispaikoista on suomalainen merimieskirkko, jossa on satakunta aktiivista kävijää. Itsenäisyyspäivänä pidetään juhlajumalanpalvelus.

– Virret on itsenäisyyteen ja isänmaallisuuteen liittyviä virsiä. Kanttori ehkä keksii vastausmusiikista ja muuksi musiikiksi isänmaallishenkisiä lauluja, arvioi merimiespastori Anna Eklund.

Eklundin mukaan messun jälkeen tarjotaan lounas, ja illemmalla suomalaiset voivat joko laulaa kauneimpia joululauluja ja kokoontua itsenäisyyspäivänjuhlaan katsomaan linnan juhlia laajakankaalta. Tänä vuonna juhlaan on jo ilmoittautunut 40 hengen opiskelijaporukka.

Eklundin mukaan merimieskirkolla on puhuttu suurlähetystön vastaanoton perumisesta. Hänen mukaansa ihmiset ovat ymmärtäneet juhlien perumisen säästösyistä.

– Onhan se harmi, mutta eihän se kosketa läheskään kaikkia kirkossa kävijöitä. Sehän on kutsuvierastapahtuma, että se koskee niitä, jotka yleensä on kutsuttu.