Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne

Suomessa on kymmenkunta koulua, joiden oppilaista yli puolet on vieraskielisiä. Etenkin Turussa monikulttuuriset koulut sijoittuvat alueille, joiden asukkailla on keskivertoa enemmän työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Listasimme kaikki Suomen koulut vieraskielisten oppilaiden määrän mukaan.

Kotimaa
Koululaisten takkeja ja kenkiä naulakossa.
Toni Määttä / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tarkista koulusi tilanne

Tee haku ja näe, kuinka paljon vieraskielisiä oman alueesi koulussa on.

Työttömien osuus on työttömien määrä verrattuna alueen työvoimaan. Pienituloisuus kertoo, kuinka moni alueen asukkaista kuuluu alimpaan tulokolmannekseen. Koulutettujen osuus kertoo, kuinka moni alueen asukkaista on suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon.Lähde: Tilastokeskus: Koulutustilastot (2015 syksy), Paavo-tietokanta (2012 tuoreimmat tilastot)

Vieraskieliset lapset keskittyvät Suomessa vielä harvoihin kouluihin. Kun peruskouluja on yhteensä noin 2500, niistä vain 270:ssä on vieraskielisiä oppilaita vähintään kymmenen prosenttia.

Toisaalta on jo kouluja, joiden oppilaista puolet tai sitäkin enemmän on vieraskielisiä. Yhteensä tällaisia kouluja on 12. Kolme näistä kouluista on kansainvälisiä englannin- tai ranskankielisiä kouluja. Yhden koulun suuren vieraskielisten osuuden selittää paikkakunnalla toimiva vastaanottokeskus.

Kymmenen kärjessä listalle kuuluu erityisesti Turun ja Helsingin kouluja. Kotikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lasten koulut sijoittuvat molemmissa kaupungeissa tietyille suuralueille, siis lähekkäin toisiaan.

Helsingin ja Turun keskittymien lisäksi Jyväskylästä ja Lahdesta löytyy yksi koulu, jonka oppilaista suuri osa on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajien lapset opiskelevat köyhimmillä alueilla

Silmiinpistävää on, että vieraskielisimmät koulut sijaitsevat usein yhteiskunnan huono-osaisimmilla alueilla. Samoilla kulmilla asuvat kaupunkien pienituloisimmat asukkaat kotikieleen katsomatta. Alueiden väestöstä on usein työttömänä keskivertoa suurempi osa ja heidän koulutuksensa on keskimääräistä vähäisempää.

– Segregaatio on alkanut, monikulttuurisuuteen erikoistunut kasvatustieteiden dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo.

Talibin mukaan käynnissä on koulujen eriytyminen perheiden taustan mukaan. Maahanmuuttajaperheiden lapset käyvät koulua huomattavasti harvemmin varakkailla alueilla kuin pienituloisten asuttamilla alueilla.

Tilastojen mukaan lähes 90 prosentissa Suomen kouluja vieraskielisiä oppilaita ei ole yhtään tai on vain muutamia. Valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta.

_Yle tekee parhaillaan kyselyä opettajille, joiden kouluissa on paljon maahanmuuttajia. Kyselyssä kerätään opettajien kokemuksia koulun arjesta. Se toteutetaan yhdessä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Kyselyn pohjalta teemme juttuja koulujen keinoista edistää lasten Suomeen sopeutumista. _