Aalto-yliopiston kysely: Jopa joka viidennessä turvapaikanhakijassa on yrittäjäainesta

Aalto-yliopiston opiskelijoiden viime viikkoina tekemä kysely turvapaikanahakijoiden keskuudessa paljastaa, että monilla on kiinnostusta yrittäjäuraan ja aika monella taidotkin valmiina. Puolet oli kiinnostuneita yrittäjyydestä, mutta 10-20 prosentilla on siihen myös kykyä, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Ewald Kibler. Kantaväestössä yrittäjäura houkuttaa harvempia.

talous
Aalto-yliopiston yrittäjyyskurssilaiset tarjosivat oppia yrittäjyydestä ja suomalaisuudesta turvapaikanhakijoille.
Yle

Aalto-yliopiston yrittäjyyskurssilaiset tarjosivat tiistaina Otaniemessä oppia yrittäjyydestä ja suomalaisuudesta turvapaikanhakijoille. Monikansallisten opiskelijoiden ja turvapaikanhakijoiden tapaaminen houkutteli tilaisuuteen toistasataa nuorta aikuista.

Useimpia vastaaottokeskuksista paikalle saapuneita yrittäjyys kiinnosti tosissaan.

Afganistanilainen Edris Bayan on ollut Suomessa vajaat kolme kuukautta. Innokas koripalloilija kertoi olleensa politiikan opiskelija yliopistossa. Sujuvasta englanninkielestä on myös ollut apua myös uudessa kotimaassa.

– Tulin kun kuulin tästä tilaisuudesta. Olen ajatellut ja tutkaillut leipomon perustamista. Tekisin sellaista itämaista leipää. Se on mausteisempaa tai makeampaa kuin täällä yleensä. Ystäväni, joka meni Australiaan, hyödynsi ideaa siellä ja se toimii oikein hyvin, Bayan kertoo.

Ryhtyminen vaikkapa leipuriksi, parturiksi, kampaajaksi tai autokorjaajaksi on yksi hyväksi havaittu keino uuteen maahan sopeutumisessa. Mutta kuinka monesta tänne tulleesta on siihen, tätä opiskelijat kartoittivat vastaanottokeskuksissa. Kysely tehtiin 60 turvapaikanhakijalle.

– Se oli pääkysymys. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten keskuudessa yrittäjyys on erittäin houkutteleva vaihtoehto, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Ewald Kibler.

– Kyselyn mukaan 40-50 prosenttia on yleisesti kiinnostuneita yrittäjyydestä, mutta noin 10- 20 prosentilla on kiinnostuksen lisäksi myös kykyä perustaa yritys ja viedä sitä eteenpäin, Kibler tiivistää.

Osuus on suurempi kuin keskimäärin Suomessa, jossa yrittäjyyskyselyissä suomalaisten kiinnostus on ollut 5-7 prosentin luokkaa Kibler jatkaa.

Heillä, joilla oli jo valmiiksi yrittäjätaustaa, opiskeluja ulkomailla tai kokemusta ja koulutusta ammateista, voisivat parhaimmillaan pistää yrityksen pystyyn Suomessa muutamassa kuukaudessa.

– Moni aikoo sen myös oleskeluluvan saatuaan tehdä, kun kerran on taitoja ja halua, Kibler kertoo.

Yrittäjän ohje: Ei pidä jäädä paikoilleen

Yksi hyvä esimerkki oli itse paikalla kertomassa kokemuksistaan ja jakamassa tietoa. Kaksi vuotta sitten Suomeen tullut syyrialainen sarjayrittäjä Hani Tarabichi kehittää muun muassa. sovellusta pakolaiskeskuksille avustusten organisointia varten ja lisäksi opettaa yrittäjyyttä.

– Työn pyytäjästä pyrin työn tarjoajaksi, kertoo Tarabichi

Eteenpäin pääseminen vaatii ainakin sitä, että ei jää paikoilleen.

– Jos ei riko rajojaan, ei kehity eikä kasva. Pakolaistenkaan ei pidä jäädä omiensa seuraan mukavuusalueelle. Heidän pitää haastaa itsensä ja rikkoa rajojaan. Se luo uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Se on vaikeaa ja siksi olen täällä kannustamassa heitä, Tarabichi sanoo.

Yritysidea auttamisesta

Irakista kaksi kuukautta sitten saapuneelle opiskelijataustaiselle Moataz Altimemylle yritysidea on syntynyt lähes luonnostaan.

Tulkkina irakilaisten ja suomalaisten viranomaisten välillä siellä täällä sinkoillut Altimemy aikoo perustaa muiden kielitaitoisten kanssa tulkkausapua myyvän yrityksen tai ainakin ryhmän, joka opettaisi samalla uusille tulijoille miten täällä kuuluu olla.

– Olen ollut koko ajan kääntäjänä pakolaisten ja suomalaisten viranomaisten välillä. Pidän ihmisten auttamisesta, sanoo Altimemy.

Tulijoita hän opastaa ottamaan Suomen kielen haltuun nopeasti, mutta siinä sivussa pitää opettaa paljon muutakin.

– Monilla tänne tulleilla on todella hyvä tausta ja koulutusta. Haluamme rakentaa tätä maata yhdessä suomalaisten kanssa. Mutta ensin pitää opettaa miten tässä maassa eletään. Kuten mistä suomalaiset pitävät ja mistä eivät pidä tai mikä häiritsee.

– Esimerkiksi meidän kulttuurimme on meluisa, olemme tottuneet puhumaan kovalla äänellä ja siitä eivät suomalaiset pidä, Altimemy valistaa.

Opastusta kaivataan molemmin puolin.

– Olen käynyt monissa maissa, joten ei tämä nyt niin outoa ole, mutta että saunaan mennessä pitää riisuutua ihan alasti. Se oli minulle iso shokki, naurahtaa afganistanilainen Bayan.