1. yle.fi
  2. Uutiset

Sotaveteraanit: Pakolaisia otettava, mutta onko maahanmuutosta hyötyä?

Sotaveteraanit ymmärtävät pakolaisten kohtalon ja ovat suopeita heidän vastaanottamiselleen Suomeen. Monet kuitenkin epäilevät maahanmuuton hyötyjä. Veteraanien mielipiteet jakautuvat samaan tapaan kuin muillakin suomalaisilla.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksen pihalla.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Jos sota-aikana oli sama kaiku askelissa, nykyään veteraanien mielipiteet vaihtelevat, kuten muidenkin suomalaisten. Kovat sotavuodet saivat useimmat veteraanit ymmärtämään hädänalaisten ihmisten tilanteen.

Sodan jaloista pakeneminen ei ihmetytä entisiä rintamamiehiä ja lottia, mutta he pohtivat, miten hyödyt ja haitat maahanmuutosta jakautuvat. Yli neljäsosa vastanneista ei osannut ottaa kantaa tähän seikkaan.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan laajan mielipidetiedustelun tulokset olivat jossain määrin yllättäviä.

– Veteraanien mielipiteet ovat yllättävänkin lähellä sitä mitä koko kansan mielipiteet ovat. Edes kysymyksissä, joissa voisi olettaa veteraanien mielipiteiden eroavan nuoremmista, ollaan aika samanmielisiä, toteaa Juho Rahkonen.

Tutkimuspäällikön mukaan paristatuhannesta veteraanista valittiin satunnaisotannalla 502 vastaajaa kyselyyn. Veteraanien korkea ikä rajasi varmasti osan vielä elossa olevista sodankäyneistä pois mahdollisten vastaajien joukosta. Rahkonen on kuitenkin tyytyväinen kyselyn toteutukseen.

Toki mielipide-erojakin löytyy. Esimerkiksi suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon tai muihin oikeuksiin veteraanien kannat olivat muuta väestöä jyrkempiä.

Kysymykseen, kuuluuko Suomen ottaa vastaan pakolaisia osana Euroopan laajuista pakolaiskriisiä, enemmistö vastasi myönteisesti.

veteraanikysely
Yle Uutisgrafiikka

Laitilan Veljeskodin miehet vastasivat

Laitilan Veljeskodissa neljä sotaveteraania vastasi vielä pakolaisia ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin. Nuorimmat heistä ovat 90-vuotiaita ja vanhin 96-vuotias. Kaikki olivat aikanaan haavoittuneet sodan melskeissä, mutta he seuraavat yhä aikaansa ja ovat perillä maailman tapahtumista.

Sotaveteraani Väinö Halmajärvi.
Pitäisikö Suomen ottaa vastaan pakolaisia? Veteraanit Tuure Suominen, Jaakko Eteläaho, Väinö Halmajärvi ja lotta Aune Rahola vastaavat.

– Pakolaisia on yleensä Suomeen otettu, mutta minusta menee vähän yli. Tulee liikaa, jos 30 000 mitä niitä nyt on, Somerolainen Väinö Halmajärvi oli sanoo.

Turkulainen Tuure Suominen istuu pyörätuolissaan, sillä kaatuminen on aiheuttanut tasapaino-ongelmia.

– Kyllä ymmärrän täysin sen, että on ihmisiä, [joita] täytyy ottaa ilman muuta, Suominen pohtii, mutta Suomen kehno taloudellinen tilanne mietityttää häntä.

Melliläläinen entinen maanviljelijä Vieno Penttilä istuu vuoteensa laidalla. Haavoittumisen takia oikea käsi nykii hieman. Ajatus kuitenkin kulkee kirkkaana. Penttilän oman talon isossa pirtissä majoitettiin aikanaan Karjalan evakoita.

– Muutenkin on työttömyyttä, niin [turvapaikanhakijat] on aika kustannus valtiolle, Penttilä arvelee.

Vanha paperimies Jaakko Eteläaho hekottelee Euroopan ja Suomen herroille, jotka ovat ajaneet asiat huonoon jamaan. Pakolaisia hän kuitenkin ymmärtää. Jos maassa on sota, ihmisen itsesuojeluvaisto vaatii Eteläahon mukaan lähtemään turvaan.

– Tietysti aina joukkoon sattuu semmosia seikkailijoita, mutta niiden osuus on niin pieni, että sillä ei ole mitään merkitystä, Eteläaho tuumaa.

Maahanmuuton hyödyt epäilyttävät

Kysyttäessä maahanmuuton hyödyistä tai haitoista, veteraanit epäilivät haittapuolia olevan enemmän. Moni ei osannut ottaa kantaa, koska vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Laitilan veljeskodin asukkailla mielipiteet olivat samansuuntaiset.

veteraanikysely
Yle Uutisgrafiikka

– Kyllä luulisin, että siitä on haittaa enempi kuin hyötyä, arvioi Vieno Penttilä.

Väinö Halmajärven mielestä asiassa on kaksi puolta.

– Osasta on hyötyä, mutta ei ole [silloin], jos lukutaito ja kirjoitustaito [puuttuu]. Ja vähän vanhempi ihminen, siitä ei suurta hyötyä ole, arvioi Halmajärvi.

Jaakko Eteläaho katselee asiaa pitemmälle tulevaisuuteen.

– Nuorta porukkaa se on. Tämähän olisi erinomaista työvoimareserviä, mutta kun Suomen tilanne on ajettu tämmöiseksi kuin se on ajettu, Eteläaho miettii.

Veteraaneilta ei juttu lopu kesken. Sota-ajan muistot ja ikävät haavoittumiset nousevat pintaan vieläkin, kun vertaillaan nykymenoa entiseen.

Monen mielestä asiat Suomessa ovat nyt kuitenkin paljon paremmin kuin 70 vuotta sitten, jolloin piti katsella itään päin kiväärinpiippua pitkin.

Lue seuraavaksi