Saksalainen oppisopimus vaikea nieltävä Suomessa – ”Meillä on niin erilainen perinne ammatilliselle koulutukselle”

Suomessa tuhansilla nuorilla ei ole mitään ammatillista koulutusta. Myös ammattiopintoihin jo lähteneistä liian moni keskeyttää. SAK ei kuitenkaan usko, että Saksan oppisopimusmallilla saataisiin lisää työpaikkoja Suomeen. EK:n ja Suomen yrittäjien mukaan Saksan malli on hyvä, muttei riittävän hyvä Suomeen.

Kotimaa
Andreas Feucht opastaa putkitöissä espanjalaista Jon Serranoa.
Andreas Feucht (oik.) opasti putkitöissä espanjalaista Jon Serranoa, joka oli harjoittelijana saksalaisessa LVI-alan yrityksessä Bad Homburgissa huhtikuussa 2013.Nicolas Armer / EPA

Saksalaiseen oppisopimusjärjestelmään meillä perehtyneet asiantuntijat arvioivat, että Saksan malli toimii Saksassa hyvin ennen kaikkea siksi, että Saksassa niin on aina nuoria koulutettu. Suomessa toimisi paremmin Suomen malli, mutta millainen toimiva malli olisi, siitä ei ole Suomessa löytynyt yksimielisyyttä.

– Saksalla on niin pitkät perinteet oppisopimuskoulutuksessa, että meillä on saksalaisten kokemusten perusteella paljon opittavaa. Järjestelmää ei kuitenkaan sellaisenaan voi kopioida toiseen maahaan, uskoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Satu Ågren.

EK:n mukaan saksalaismallinen oppisopimus ei sekään sovi kaikille. Itsenäisyyttä ja reippautta omaaville nuorille se toimisi, mutta juuri he löytävät Suomessa työelämään muutenkin.

SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen ei Saksan mallista innostu, mutta ei Suomen vaikeassa työttömyystilanteessa halua ehdotusta täysin tyrmätäkään.

– Meillä on niin erilainen perinne ammatilliselle koulutukselle. Varmaan on aika kova kynnys työnantajilla ottaa suoraan oppisopimuskoulutukseen nuoria. Emme sinänsä vastusta sitä, että työpaikoille pääsisi nuoria, mutta meidän mielestä on parempi, jos ensin ollaan oppilaitoksessa 1-2 vuotta ja loput sitten oppisopimuksella.

Saksan malli on hyvä, mutta Saksan malli

Saksalaista oppisopimusjärjestelmää ei olla ensimmäistä kertaa Suomeen tarjoamassa. Jotain Suomen nuorisotyöttömyydelle pitäisi keksiä. Suomen yrittäjille Saksan malli kelpaisi Suomeen suomennettuna.

– Meillä laiva vuoti yli. Meillä on yli yksi ikäluokka nuoria eli tuhansia, jolla ei ole ammatillista koulutusta. Heille pitää löytää lisää väyliä, löytää heille keinoja, sanoo johtaja Veli-Matti Lamppu.

Yrittäjien Lamppu uskoo, että oikein tarjottuna suomalaisyrittäjien innostus ja sitoutuminen oppisopimuskoulutukseen kasvaisi moninkertaiseksi. Tärkeintä olisi, ettei 16-vuotiaalle pidä heti maksaa ammattimiehen palkkoja.

Suomessa ammatillinen koulutus on pitkään perustunut koulunkäyntiin ja sen ohessa työharjoitteluun. Saksassa on juuri toisin päin, oppi saadaan töissä ja koulussa käydään hakemassa tarvittavaa lisätietoa.

Saksan ja Suomen suurin ero on tällä hetkellä kuitenkin työllisyydessä. Saksassa oppisopimus perustuu keskikokoisten yritysten pulaan työvoimasta. Suomessa töitä ei ole riittävästi.

Ja sitten tulee se rahakysymys

Suomalaisyrityksille voi olla vaikeaa perustella, miksi oppisopimuskoulutettaviin pitäisi satsata paljon aikaa ja rahaa, kun työvoima on perinteisesti putkahtanut koulusta.

– Palkka on iso kysymys ja siitä pitää sopia työmarkkinaosapuolien kesken. Jos joku ala lähtisi Saksan mallia kokeilemaan, niin sitten nähdään miten se toimii, toteaa SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen.

EK:ssa tiedetään ainakin se, että nykyisessä Suomen oppisopimusmallissa juuri koulutettaville maksettava työehtosopimusten mukainen palkka on vienyt yrittäjiltä suurimman innostuksen.

– Jos halutaan lisätä oppisopimuksen käyttöä erityisesti PK-yrityksissä, myös Suomessa pitäisi käydä keskustelua siitä, että oppisopimusopiskelijoiden palkat vastaisivat tuottavuutta ja osaamista, EK:n Ågren sanoo.

Saksassa oppisopimusopiskelijat saavat pienempää oppisopimuspalkkaa, mutta yritys maksaa käytännössä koulutuksen kustannukset. Se Suomen yrittäjiä hiukan huolestuttaa.

– Jos ajatellaan vaikka, miten integroidaan maahanmuuttajia mahdollisimman nopeasti, niin eivät yritykset pysty oppisopimuksia maksamaan. Sen täytyy tapahtua kotouttamistuella, sanoo johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen yrittäjistä.

Suomen ammattioppilaitokset ovat hyviä, jos siellä vain pysyttäisiin

SAK:n Saana Siekkinen on epäileväinen, loisiko Saksan malli Suomeen edes uusia työpaikkoja. Saksalaisilla tiedetään olevan oma lehmä ojassa. Suomessa Saksan mallin mukaan oppisopimuskoulutettu kelpaisi hyvin Saksankin työmarkkinoille.

Paljon on Suomessa nuorisotyöttömyyden torjumiseksi toki tehtykin. Ammattikoulutusjärjestelmä näyttökokeineen on sinänsä hyvä ja maailmalla kehuja ansainnut. Suomen vahvuus on, että koulutus on yleissivistävä ja mahdollistaa jatkamisen myöhemmin vaikka korkeakouluun. Mutta liian moni jättää silti leikin kesken.

– Miten Saksan mallissa huolehditaan siitä, että nuoret saavat riittävän laaja-alaisen ammattitaidon. Ja mistä niitä oppisopimuspaikkoja löytyy nuorille. Meidän pitää luoda oma malli ja hyödyntää siinä niitä Saksan oppeja, SAK:n Siekkinen kysyy.

EK:n asiantuntija Satu Ågrenilta löytyy heti oma parannusehdotus, jolla Saksan malli voisi olla jo paljon parempi.

– Saksalaisessa mallissa ei ole meillä muutaman vuoden kokeiltavana ollutta ei-työsopimussuhteista ennakkojaksoa, jossa nuorilla ja yrityksillä on mahdollisuus ensin tutustua toisiinsa.