Analyysi: Saksa lähtee sotaretkelle Ranskan toverina

Saksa lähtee mukaan Syyrian sotaan, vaikkakin vain tarjoamaan tiedustelumateriaalia ja tukea taisteluihin osallistuvalle Ranskalle. Berliinin kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm kertoo, minkälaista keskustelua asia on Saksassa herättänyt.

Ulkomaat
Saksan Tornado-lentokone
Saksa lähettää Tornado-tiedustelukoneita Isisiä vastaan. EPA/CARSTEN REHDER

– ISIS:in kanssa ei voida neuvotella. Diplomatia ei tässä auta, nyt tarvitaan sotilaallisia keinoja, Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoo. Hän toteaa myös, että pelkästään sotatoimilla tätä konfliktia ei ratkaista, mutta tärkeintä on nyt pysäyttää murhaajien joukot. Sitä varten tarvitaan sotilaallisia keinoja.

Tästä useimmat ovat samaa mieltä: terroristien kanssa ei voida neuvotella. Sen sijaan kysymys siitä, osallistuuko Saksa sotaan vai ei, on toinen asia. Puolustusministerin mukaan Saksa osallistuu sotilaalliseen konfliktiin, muttei sotaan. Perusteena hän sanoi, ettei ISIS:in alue ole mikään valtio.

Tiedustelukoneita ja fregatti

Saksa ei pommita, mutta auttaa Ranskaa pommittamaan. Saksa lähettää Lähi-itään Tornado-tiedustelukoneita, jotka pystyvät ottamaan hyvin tarkkoja kuvia maastosta. Kenen kanssa näitä kuvia sitten jaetaan, on osittain vielä auki.

Saksa lähettää myös fregatin itäiselle Välimerelle, missä se liittyy ranskalaisen lentotukialuksen Charles de Gaullen suojaosastoon. Saksalaiset lähettävät niin ikään tankkauslentokoneen, josta eri maiden taistelukoneet voivat ottaa polttoainetta ilmassa.

Oppositio vastustaa

Saksan hallituspuolueet kristillisdemokraatit CDU ja CSU, sekä sosialidemokraatit ovat asiasta yksimielisiä. Saksa auttaa Ranskaa, eikä se ole pelkästään sanahelinää. Sen sijaan oppositio ei hyväksy operaatiota ilman YK:n päätöslauselmaa.

– Hallitus on täysin vastuuton kun se osallistuu tähän sotaan. Tämä sota ei heikennä terroristeja, vaan lisää terrorismin vaaraa Saksassa, Saksan vasemmistopuolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Sahra Wagenknecht sanoo.

Saksalaisia askarruttaa YK-mandaatin puuttuminen. Hallitus viittaa kuitenkin YK:n peruskirjaan, jonka mukaan maalla on oikeus itsepuolustukseen, sekä EU:n Lissabonin sopimukseen – Ranskahan on siihen viitaten pyytänyt apua muilta EU-mailta.

Saksan laivaston fregatti Hamburg.
Fregatti Hamburgin Saksa lähettää Syyrian lähivesille suojaamaan ranskalaista lentotukialusta.EPA/INGO WAGNER

Sotaanlähtö Saksalle vaikeaa

Saksalla on hyvin pitkälle harjoittanut pasifistista ulkopolitiikkaa toisen maailmansodan jälkeen. Enää Saksa ei saisi aiheuttaa sellaista tuhoa maailmalle kuin mitä se teki vuosina 1939–1945.

Mutta maailma on muuttunut, ja Saksa on maailman vakaimpia demokratioita. Eikä Saksa voi vetäytyä vastuustaan, varsinkin kun terrorismin vaara on tosiasia Saksassakin.

Saksa osallistui Serbian pommittamiseen vuonna 1999, kun Serbia kuritti Kosovoa. Se oli ensimmäinen kerta kun Saksan liittotasavalta osallistui sotatoimeen.

Irakin sotaan Saksa ei osallistunut, eikä Libyan operaatioon 2011. Jälkimmäisestä liittokansleri Angela Merkeliä arvosteltiin paljon. Saksa on sen sijaan ollut mukana Afganistanin operaatioissa yhdessä esimerkiksi Suomen kanssa, mutta niiden taustalla onkin YK:n päätöslauselma.

Syyrian-strategia puuttuu

Saksalaisia askarruttaa myös strategian puute. Mihin pyritään, ja kenen kanssa liittoudutaan Ranskan lisäksi? Miten pitkälle yhteistyö Venäjän kanssa ulottuu yhteisen vihollisen kukistamiseksi?

Ja miten pitkälle mennään yhteistyössä Syyrian presidentti Bashar Al Assadin kanssa? Onko hän liittolainen vai vihollinen? Assad on kuitenkin tappanut selvästi enemmän syyrialaisia kuin ISIS tähän mennessä.

– Assad on vain niin vahva kuin Venäjä antaa hänen olla, sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija Christian Mölling Saksan Marshall-säätiöstä. Möllingin mielestä nyt pitää kysyä mitä voidaan tarjota Venäjälle, jotta se vaikuttaisi Assadin seuraajan valintaan.

Yksi neuvottelukeino on antaa Venäjälle mahdollisuus säilyttää tukikohtansa Syyriassa Välimeren rannalla, myös sen jälkeen kun Assad on poissa. Länsi haluaa tutkijan mukaan ainakin toistaiseksi välttyä siltä, että Ukrainan konflikti ja Syyrian sota kytketään toisiinsa.

Irakin virheiden varjo

Irakissa Saddam Husseinin kukistamisen jälkeen armeija hajotettiin. Syyriassa pitää välttää sama virhe.

Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen on sanonut, että länsi voisi tehdä yhteistyötä Syyrian armeijan kanssa. Mutta hän on joutunut täsmentämään, ettei tämä koske Syyrian presidenttiä.

Tulevaisuus presidentti Assadin kanssa ei tule kysymykseen. Eikä yhteistyö Syyrian armeijan kanssa niin kauan kuin Assad sitä johtaa, puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoo.