Koe uusi yle.fi

Metsälobbausta Pariisin ilmastokokouksessa: Suomi ei halua turpaan kuten Durbanissa

Suomi on valinnut ilmastonmuutoksen torjunnassa ykkösnyrkikseen metsäbiomassan polttamisen. Tutkijoiden mukaan Suomen linjavalinnassa on riskejä, sillä puun polttamisen ilmastovaikutusten laskentatavat saattavat muuttua lähivuosina.

ilmasto
Energia- ja ilmastojohtaja Ahti Fagerblom Metsäteollisuudesta.
Energia- ja ilmastojohtaja Ahti Fagerblom Metsäteollisuudesta.Antti Koistinen / Yle

Suomi pyrkii eroon kivihiilestä ja öljystä pitkälti metsäenergian avulla. Puu lasketaan ilmastopolitiikassa päästöttömäksi, mutta esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli on varoittanut, että laskentasäännöt voivat muuttua YK:n ilmastopolitiikassa tai EU:ssa.

Suomen hallitus on havahtunut asiaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että biomassan hyödyntäminen pitää turvata kansainvälisellä tasolla.

"Tämä on keskeinen asia"

Suomen kannalta kyse on megaluokan asiasta, sillä Suomen käyttämästä uusiutuvasta energiasta 80 prosenttia on metsäbiomassaa. Suomen ilmastotavoitteilta romahtaisi pohja, jos biomassan polttamisen laskettaisiin tuottavan päästöjä.

Ei ole siis ihme, että suomalaiset päättäjät ja elinkeinoelämän edustajat haluavat puhua puun hiilineutraaliuden puolesta käynnissä olevassa Pariisin ilmastokokouksessa.

– Haemme kasvua, työpaikkoja ja päästövähennyksiä biotaloudesta, joten tämä on ihan keskeinen juttu, sanoo Pariisissa ilmastokokousta seuraava Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom Ylelle.

Pariisissa pohjoiset metsät eivät ole korkealla agendalla. Mutta vaikuttaminen onkin haluttu aloittaa tällä kertaa ajoissa.

Hiilineutraalius voi muuttua

YK:n alaisen ilmastopaneelin IPCC:n nykyisissä ohjeissa puu lasketaan päästöttömäksi polttoaineeksi. Ajatus perustuu siihen, että puun polttaminen vapauttaa ilmakehään saman verran hiilidioksidia kuin puuhun on kasvun aikana sitoutunut.

Suomen ilmastopaneelin tutkijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että pohjoiset havumetsät kasvavat niin hitaasti, että polttamisesta vapautuva hiilidioksidi ennättää lämmittää ilmakehää ennen sitoutumistaan takaisin metsiin. Näin ajatellen puu ei ole hiilineutraali ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimalla pikaisella päästövähennysaikataululla.

Laskentasäännöt saattavat mennä uusiksi valmisteilla olevan Pariisin ilmastosopimuksen myötä – mutta vasta vuosien saatossa.

– Hyvässä tapauksessa Pariisissa sovitaan, että aloitetaan työ yhteisistä laskentasäännöistä, sanoo Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka.

Puun energiakäytön ilmastovaikutukset ja kestävyyskriteerit noussevat esille myös EU:ssa ensi vuonna.

Durban halutaan välttää

Meneillään olevassa Pariisin ilmastokokouksessa ei ole luvassa myöskään vuoden 2011 Durbanin ilmastokokouksen kaltaista yllätystä hiilinieluista. Hiilinielulla viitataan siihen, että metsät sitovat hiilidioksidia kasvaessaan.

Durbanissa metsien hiilinielujen laskentasääntöjä muutettiin Suomen metsätalouden kannalta huonoon suuntaan. Karkeasti yksinkertaistettuna Suomen metsien pinta-alan väheneminen tulkittiin päästöiksi, vaikka puuston määrä eli metsien hiilivarastot kasvoivat.

– Pariisissa sovitaan varmaankin siitä, voidaanko metsien hiilinieluja käyttää päästövähennystavoitteisiin vai suljetaanko mahdollisuus pois, arvioi Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka Ylelle Pariisissa.

Joka tapauksessa suomalainen elinkeinoelämä ja päättäjät haluavat olla tällä kertaa hyvissä ajoin liikkeellä.

– Emme halua muistella menneitä, vaan katsomme luottavaisina tulevaisuuteen. Meillä on hyvä tarina kerrottavana, metsävarat kasvavat ja meillä on erittäin hyvät ja osaavat ilmastoneuvottelijat. Uskon että tästä syntyy kattava, maailmanlaajuinen, hyvä laskentamalli, joka osaltaan turvaa puun ilmastomyönteisen statuksen, Metsäteollisuuden Fagerblom arvioi.

Päästölaskemien oltava kestäviä

Kaksikymmentä vuotta ilmastopolitiikkaa seuranneen saksalaisasiantuntijan mukaan Suomen ilmastopolitiikka on turvallisilla vesillä, kunhan puun päästölaskelmat kestävät kriittisen tarkastelun. Muutoksiakin voi nimittäin tulla.

– Jos Suomi haluaa jatkaa metsäbiomassan laajamittaista käyttöä, Suomen pitää varmistaa, että sen käyttämät laskentasäännöt ovat kestävät ja tukevat ympäristötavoitteita, sanoo ilmastopolitiikan eturivin asiantuntija, professori Niklas Höhne NewClimate Institutesta.

Höhne arvioi, että metsien hiilinieluista ja metsäbiomassan ilmastovaikutuksista tulee vuosia kestävä vaikea prosessi. Kaikilla osapuolilla on siis vielä hyvin aikaa lobata omia näkemyksiään.

Antti Koistinen, Yle Uutiset, Pariisi