Valtioneuvoston viestintäjohtaja: VM:n viestintäkohu on ylimitoitettu

Valtiovarainministeriötä on syytetty epäasiallisesta ja yksipuolisesta viestinnästä. Valtioneuvoston viestintäjohtajan Markku Mantilan mielestä meteli aiheen tiimoilla on ollut ylimitoitettua. Viestintää pyritään aina suunnittelemaan, toteaa Mantila.

Kotimaa
Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila
Erilainen informaatiovaikuttaminen, jopa informaatiosota hiipii Suomeenkin. Asialla ovat erityisesti venäläiset ja keinoina esimerkiksi Suomen puolustuskyvyn kyseenalaistaminen, kertoo valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila.

Valtiovarainministeriötä on syytetty epäasiallisesta ja yksipuolisesta viestinnästä hallintarekisterilain valmistelussa. Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona vieraillut Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila ei itse ole vastuussa ministeriön viestinnästä, mutta katsoo, että aiheesta noussut kohu on ylimitoitettua. Vainoharhaista jahtia alkaa jo olla liikaa, kokee Mantila.

– Onko VM:n viestintä ollut ihan oikein, se pitää katsoa erikseen. Mutta eivät ne (virheet) niin pahoja ole, että niistä tarvitsisi viikkotolkulla jauhaa, sanoo Mantila.

Mantila toteaa, että kaikki viestintä on puutteellista jollakin tavalla. Viestintää suunnitellaan aina, eikä suunnittelua saisi demonisoida.

Aamulehti uutisoi viikonloppuna muistiosta, jossa oli listattu ne valitut toimittajat, jotka valtiovarainministeriö kutsuu haastattelutilaisuuteen ja joille annetaan taustamateriaalia. Mantila ei usko, että ministeriöissä säännönmukaisesti laadittaisiin listoja sopivista tiedotustilaisuuksiin kutsuttavista toimittajista. Tiettyjen toimittajien valikointiin voi kuitenkin olla syynsä.

– Jos tiedämme, että toimittaja on perehtynyt syvällisesti aiheeseen, niin ei tarvitse aloittaa ihan alusta. Kaikkia toimittajia ei voi kutsua taustoitustilaisuuteen, perustelee Mantila.

Moni on pohtinut, onko tällaisessa toiminnassa kyse viestinnästä vai ennemminkin lobbaamisesta. Mantila lupaa, että tapahtuneen pohjalta tarkastellaan hoidetaanko viestintää tällä hetkellä riittävän hyvin.

– Lähtökohta on, että hallitus viestii ulospäin niin oikein kuin voi. Toimittajien tehtävä on keskustella onko hallituksen päätös hyvä tai huono. Median ei pidäkään luottaa liikaa viranomaisiin, vaan sen tuleekin haastaa hallintoa.

"Valtioiden informaatiovaikuttaminen systemaattista"

Valtioneuvoston viestintäjohtajana Mantila on joutunut tarkkailemaan myös informaatiovaikuttamisen eli trollauksen vaikutuksia. Informaatiovaikuttamista tulee Suomeen varsinkin Venäjän suunnasta, mutta esimerkkejä löytyy maailmalta muualtakin.

Informaatiovaikuttamisen tarkoitus on muuttaa kohteensa käyttäytymistä. Siinä käytetään hyväksi perinteistä mediaa tai sosiaalista mediaa. Nykyisin kuvaväärennökset ovat merkittävä informaatiovaikuttamisen tapa.

– Esimerkiksi Ukrainan kriisiin liittyen en uskalla edes arvioida kuinka suuri osa aineistosta on totta, päivittelee Mantila.

Suomeen liittyvä informaatiovaikuttaminen on Mantilan mukaan systemaattista ja laaja-alaista. Toisinaan sitä ilmenee pienimuotoisesti ja joskus isommassa mittakaavassa.

– Siihen törmää viikottain. Se on ajan ilmiö selvästi, toteaa Mantila.

Suomeen kohdistuu monenlaista informaatiovaikuttamista. Mantila kertoo Venäjän mediassa esitetyssä moitteista, kuinka Suomi ei noudata Pariisin rauhansopimusta. Suomi on tosin lopettanut noudattamasta kyseisen sopimuksen tiettyjä sotilaallisia kohtia jo noin 25 vuotta sitten. Eräs trollaajien yleinen teema liittyy lastenhuoltajuudesta käytyihin kiistoihin.

Myös Suomen itsenäisyyden laillinen perusta on haastettu. Suomi täyttää kohta sata vuotta, ja Mantila uskoo, että kirjoittelu aiheen ympärillä lisääntyy.

– Sellainen kirjoittelu, jossa pohditaan oliko oikein, että Suomi aikoinaan itsenäistyi.

Trollaamiseen on hankala puuttua

Mantilan mukaan suunniteltua informaatiovaikuttamista on vaikea tunnistaa. Tekemisen taito kuitenkin paljastaa, onko kyseessä organisoitu trollaaminen vai vaikkapa hulvaton teinitempaus.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa levisi viime kesänä sosiaalisessa mediassa tieto Lousianassa tapahtuneesta kemikaalitehtaan räjähdyksestä. Virheellinen uutinen meni sosiaalisessa mediassa läpi sellaisenaan.

– Se oli selkeästi hyvin koordinoitu ja johdettu operaatio, toteaa Mantila.

Informaatiovaikuttamiseen puuttuminen on hankalaa Suomen kaltaisessa maassa, jossa tiedonvälitys on vapaata ja sananvapaus keskeinen arvo.

– Esimerkiksi Twitter-tilejä on helppo väärentää. Siten pystyy aika pienellä vaivalla aiheuttamaan paljon harmia. Sosiaalinen media on usein uutisten lähde.

Mantila painottaakin laatumedian vastuuta. Huolellista uutistyötä ja faktojen tarkistamista tulee pitää arvossa. Toinen tärkeä seikka on, että pitkällä aikavälillä ymmärrys näistä asioista lähtee peruskoulutuksesta.

– Hyvä yleissivistys on kaiken pohja, toteaa Mantila.

Täsmennetty 4.12.2015 kello 10.37 Pariisin rauhansopimusta koskevaa virkettä "Kyseinen sopimus tosin on lakannut olemasta olemassa jo 25 vuotta sitten" muotoon "Suomi on tosin lopettanut noudattamasta kyseisen sopimuksen tiettyjä sotilaallisia kohtia jo noin 25 vuotta sitten".