Valotaide loistaa jo suurille ihmismassoille – taiteilijoiden haaste keksiä uusia yllätyksiä

Uusia valotaidetapahtumia syttyy maailmalle kiivaaseen tahtiin. Festivaalit uudistuvat ja taiteilijat hakevat uusia esitystapoja, jotta uutuudenviehätyksen vallassa olevan yleisön mielenkiinto ei pääse lopahtamaan.

kulttuuri
Kuvakaappaus videosta, jossa Kari Kolan taideteos Light is Here.
Kari Kola valaisi suuret kauppakeskusrakennukset Turkin ensimmäisillä kansainvälisillä valotaidefestivaaleilla.Janne Tanskanen / Janne Tapio Media

Uudet valotaidetapahtumat ovat nouseva ilmiö maailmalla. Lux Helsingin taiteellinen johtaja Ilkka Paloniemi luonnehtii, että tapahtumia nousee kuin sieniä sateella.

– Uusia tapahtumia on ollut muun muassa Kolumbiassa, Meksikossa ja Saksassa. Ruotsin Norrköpingiin on tulossa valotaidetapahtuma ja Ison-Britannian pohjoisosiin kaavaillaan seitsemää uutta valofestivaalia, itsekin kokenut valotaiteilija Paloniemi luettelee.

Marraskuussa Turkissa järjestettiin maan ensimmäinen kansainvälinen valotaidetapahtuma. Sen pääteoksen teki joensuulainen Kari Kola, joka valaisi valtavan kauppakeskuksen. Taiteilija valaisi neljä hyvin korkeaa kerrostaloa ja niiden ympäristön. Talojen välistä nousi korkeuksiin terävät valopilarit, joiden ikään kuin vastaparina rakennuksen seinillä lainehtivat rauhallisesti värit.

– Yritin viedä sinne pohjoismaista tyyliä, kuten revontulia ja eri sinisen sävyjä. Teos oli hyvin dynaaminen ja temmoltaan rauhallinen, taiteilija Kola kertoo.

Kari Kola on Valoparta-yrityksensä kanssa käynyt tänä vuonna tekemässä suuria valoteoksia festivaaleilla muun muassa Tsekissä ja Kroatiassa. Lisäksi hän on taiteillut suomalaisilla festivaaleilla, kuten Valoa Oulu! -tapahtumassa sekä Tampereen valoviikoilla.

Valofestivaali on vastapaino näyttöruutujen tuijotukselle

Valofestivaalit taistelevat pimeän vuodenajan ankeutta vastaan. Ilkka Paloniemi luonnehtii yhdeksi festivaalien menestyksen syyksi myös sitä, että niillä voidaan muuttaa merkittävästi kaupunkikuvaa. Niitä voidaan tehdä suuriin tapahtumiin ja niitä voidaan katsella suurella joukolla.

– Valofestivaali tuo taiteen kaduille, pois paikoitellen etäisistä gallerioista ja museoista. Valofestivaali myös toimii television ja näyttöjen visuaalista dominanssia vastaan, lähdetään ulos katsomaan teoksia yhdessä, Paloniemi toteaa.

Myös Taideyliopiston valosuunnittelun professori Tomi Humalisto on havainnut, että monet kaupungit ovat ottaneet pimeän ajan festivaalit omakseen.

– Valofestivaalit ovat selvästi osoittautuneet suosituksi formaatiksi tuottaa helposti lähestyttäviä elämyksiä kaupunkilaisille, Humalisto arvioi.

Nykyvälineillä taiteilijat saavat hyvin näkyvyyttä itselleen ja teoksilleen. Humalisto uskoo nopean kuvien tiedonvälityksen ja sosiaalisen median oleva iso apu.

– Kaupunkitiloissa toteutettavia valotapahtumia ja tempauksia tullaan varmasti järjestämään tulevaisuudessakin, koska ne ovat pysyviksi tarkoitettuihin hankkeisiin verrattuna notkeampia järjestää, Humalisto uskoo.

Uutuudenviehätys ei kestä – on keksittävä uutta

Maailmalla valofestivaalit vetävät puoleensa suuria massoja. Tällä hetkellä suosio on kasvussa ja Lux Helsinkikin on kymmenkertaistanut kävijämääränsä neljän viimeisen vuoden aikana. Kävijöitä lasketaan olevan yli 200 000. Paloniemi kertoo Moskovan valofestivaalilla käyneen kahdeksan miljoonaa ihmistä. Mutta kuinka pitkään tapahtumat jaksavat kiinnostaa?

– Tietysti tulee joku päivä semmonen tilanne, että ihmiset ovat nähneet useita festivaaleja ja useita teoksia, mitä sitten tapahtuu? Kasvaako yleisön vaatimustaso sitten, kun he ovat nähneet vaikkapa 100 teosta. Mikä on valofestivaalien tulevaisuus, Paloniemi kysyy.

– Yleisön mielenkiinto pitäisi säilyttää, mutta kyllä se varmasti vaikeaa on. Monet valotapahtumat ovat sen 3–4 vuotta mielenkiintoisia, mutta sitten tulee romahdusta. Valotapahtumia tulee koko ajan lisää ja kilpailu on kovaa, Kari Kola pohtii.

Kasvaako yleisön vaatimustaso?

Ilkka Paloniemi

Lux Helsinki vastaa haasteeseen paitsi uudistamalla valotaidettaan, myös kasvattamalla sen ympärille kokonaisen talviajan festivaalin.

Myös taiteilijat pohtivat uusia kujeita katsojien kiinnostuksen säilyttämiseksi. Nousevia trendejä ovat muun muassa yleisön ottaminen mukaan teokseen ja siitä huolehtiminen, että jokaisella katsojalle löytyy jotain kiinnostavaa.

– Interaktiivisuus yleensäkin on aika kovasti nousussa. Esimerkiksi, että teos reagoi jotenkin ihmisen läsnäoloon, Kari Kola kertoo.

– Samoin se, että tiukan visuaalisen kokonaisilmeen tai tematiikan sijaan suositaan tarjonnan monimuotoisuutta, Humalisto jatkaa.

Tekniikan kehitys siivittää valotapahtumien nousua

Nykyään nähtävien valtavien teosten tekeminen on mahdollistunut led-tekniikan myötä. Led-valot ovat valtavan paljon energiatehokkaampia kuin esimerkiksi hehkulamput. Ledien energiantarve putoaa helposti alle kymmenesosaan siitä, mitä se on aiemmin ollut.

– Lisäksi ledeillä voidaan tehdä niin, että rakennetaan valaisimen yksittäinen "lamppu" punaisesta, vihreästä ja sinisestä ledistä. Näitä säätämällä saadaan luotua kaikki värit. Ennen valtaosa valosta on hukkunut lämmöksi lamppujen värillisiin suotimiin, selittää Itä-Suomen yliopiston fotoniikan professori Pasi Vahimaa.

Led-valaisimet ovat myös merkittävästi pienempiä ja niiden valo on helpompi kohdistaa.

Taiteilijat odottavat vesi kielellä uuden tekniikan kehittymistä ja yleistymistä siedettävälle hintatasolle.

– Yksi mitä ei ole vielä paljon käytetty on veden ja valon yhdistäminen, erilaiset hologrammitekniikat, toivottavasti niihin mennään pian, Kola toivoo.