Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei lupaa hyvää Suomelle – näin pakkolait iskevät

Palkansaajille se voi merkitä lyhyempiä lomia ja palkattomia sairaspäiviä. Yhteiskuntasopimus oli Sipilän hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista. Sen kaatuminen ja mahdolliset pakkolait lisäävät jännitteitä työmarkkinoilla.

politiikka
Hallituksen esityksiä leikkauskohteiksi.
Yle Uutisgrafiikka

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen lisää hallitukselle paineita toteuttaa uhkaamansa pakkolait. Niillä hallitus pyrkii kilpailukykyloikkaan alentamalla yritysten yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla.

Palkansaajille pakkolait tarkoittaisivat lomarahojen leikkauksia ja palkattomia sairaspäiviä. Pisimmistä vuosilomista leikataan, loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi. Lait vaikutukset näkyvät aikaisintaan vuonna 2017.

Lakiesityksissä on nähty perustuslaillisia ongelmia, koska ne rajaavat palkansaaja- ja työnantajaliittojen sopimusvapautta.

Tilanne ennakoi lakkoherkkää syksyä

Työmarkkinajärjestöt suuntaavat nyt kohti ensi syksyn liittokohtaista kierrosta. Vuoden kuluttua on näköpiirissä haastava ja erittäin lakkoherkkä syksy.

Yhteiskuntasopimuksen tarkoitus oli vakauttaa yhteiskuntaa ja parantaa taloutta ja työllisyyttä.

Tänään keskiviikkona päättyneet neuvottelut saattoivat sulkea ovet lopullisesti. On kuitenkin myös mahdollista, että vakauteen pyrkiviä neuvotteluja jatketaan jossain toisessa muodossa.