Silitätkö tyynyliinasi? Se ei olekaan ajanhukkaa

Kiireinen karsii kotitöitään ja jättää tyynyliinat silittämättä tai mankeloimatta. Ainakin allergiaperheissä silitysrautaan kannattaisi kuitenkin tarttua, neuvovat asiantuntijat.

Kuva: Eila Haikarainen / Yle

Kuivausrummut, pesukoneiden höyryohjelmat ja siliävät kankaat ovat saaneet monet hylkäämään silitysraudan kaapin perukoille. Tyynyliinojen silittämiseen kannattaisi kuitenkin uhrata aikaa.

– Tutkimuksia tästä ei ole, mutta maalaisjärjellä voi päätellä, että sileään tyynyliinan pintaan ei tartu, eikä siitä irtoa niin paljon pölyä. Sileä pinta on hyvä myös atooppiselle iholle, kertoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia - ja astmaliitosta.

Erityisesti allergiaperheet hyötyvät silittämisestä.

– Palaute, mikä meidän jäseniltä yleensä tulee pyykinpesusta on se, että silitetyt vuodenvaatteet koetaan mielekkäämmiksi. Tätä ajatusta tukee sekin, että allergiatunnuksilla varustetuissa pyyhkeissä, patjoissa ja muissa tuotteissa yhtenä kriteerinä on se, että ne ovat mahdollisimman tiivistä kangasta, muistuttaa Vuorenmaa.

Maalaisjärjellä voi päätellä, että sileään tyynyliinan pintaan ei tartu, eikä siitä irtoa niin paljon pölyä.

Anne Vuorenmaa

Myös tekstiimateriaalien asiantuntija kannustaa silittämään. Mankeloinnilla voi saada vielä suuremmat hyödyt.

– Silittäminen kiinnittää kuidut takaisin lankarakenteeseen, jolloin ne lähtevät huonommin irti kankaasta ja pölyävät vähemmän. Höyry auttaa silittämisessä, jos kangas on ryppyinen. Mankelointi vastaa silitystä ja kalanterointia, sanoo yliopistonlehtori Marja Rissanen Tampereen Teknillisen yliopiston materiaaliopin laitokselta.

Kalanterointi on teollisuuden käyttämä kankaan viimeistelykeino, jossa kangas tasoittuu kulkiessaan kalanterointivalssien läpi.

Lakanoiden ja tyynyliinojen pölyämiseen vaikuttaa myös kankaan laatu.

– Kankaan tiheys vaikuttaa pölyn kerääntymiseen. Sileäpintainen tiheään kudottu kangas ei kerää niin paljon pölyä kuin harvakudoksinen karheahko kangas, selittää Familon Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Mailis Linnola.

Allergisen oltava tarkempi valinnoissaan

Osa vaalii mummolta saatuja jäykkiä ja painavia perintölakanoita, eikä turhaan. Nykyisin lakanoiden valintaa voi ohjata myös kankaan kuosi ja väritys, missä piilee omat vaaransa.

Tukkoisuutta ja allergisia oireita voi tulla myös pyykinpesuainejäämistä.

Anne Vuorenmaa

– Jotkin värit voivat allergisoida, mutta pahiten allergiaa aiheuttavat värit on kielletty. ”Luonnonvärinenkin” voi olla värjätty, mutta tosin väriainetta on vähemmän kuin tummissa väreissä. Jos haluaa välttää värit kokonaan, tulee käyttää valkaistua kangasta. Kankaan siliävyysviimeistelystä voi irrota formaldehydiä, joka allergisoi herkästi. Mutta esimerkiksi Oeko-Tex –standardilla merkityissä tuotteissa ei ole haitallisia aineita, Rissanen kertoo.

Allergia- ja astmaliiton allergianeuvojan mukaan pölypunkit eivät Suomessa suuremmin kiusaa. Sen sijaan yli-innokas pyykinpesijä voi aiheuttaa itse itselleen oireita.

– On tärkeää, että lakanat ovat puhtaita ja ne vaihdetaan riittävän usein. Mutta pitää muistaa, että tukkoisuutta ja allergisia oireita voi tulla myös pyykinpesuainejäämistä. Niitä tulee helposti, kun nykyään käytetään matalia lämpötiloja ja vähän vettä käyttäviä pesuohjelmia, Anne Vuorenmaa tietää.

Kuluttajan omavastuuta korostaa myös vuodevaatteiden valmistaja.

Liian vähän ihmiset kiinnittävät huomiota vuodevaatteiden huoltoon. Se osaltaan voi olla syy allergioihin.

Mailis Linnola

– Tyynyliinaa kannattaa vaihtaa lakanoita useammin. Tyyny itsessäänkin on hygieniatuote ja sitä suositellaan vaihdettavaksi uuteen kahden vuoden välein ja peite neljän vuoden välein olettaen, että ne ovat jokaöisessä käytössä, ohjeistaa Familonin tuoteryhmäpäällikkö Mailis Linnola.

Kannattaa myös hankkia kevyemmät kesäpeitteet ja talveksi paksummat talvipeitteet. Vaihdon yhteydessä kannattaa pestä tuotteet.

–  Liian vähän ihmiset kiinnittävät huomiota vuodevaatteiden huoltoon. Se osaltaan voi olla syy allergioihin, Linnola muistuttaa.