Pikkujoulu on suomenruotsalaiselle perhejuhla – lillajul

Kun suomenkielinen puhuu pikkujoulusta hän tarkoittaa firman kemuja tai harrastusporukan juhlia. Suomenruotsalaiselle pikkujoulu, lillajul, on ensimmäistä adventtia edeltävä lauantai. Työpaikan kekkerit ovat hänelle joulujuhla, julfest.

ilmiöt
Anneli Lehtosen ikkunassa roikkuvat punaiset jouluvalot joissa risti, sydän ja ankkuri
Anneli Lehtonen

Lillajul on nimensä mukaisesti pieni joulu. Silloin koti puetaan jo osittain joulukuosiin, paistetaan pieni kinkku ja syödään joulupuuroa. Lapsia muistetaan pienillä paketeilla.

Lillajul on ehdottomasti perhejuhla, jota vietetään keskenään tai muutamien ystävien kesken. Sellaiseksi se aikoinaan 1800-luvun alkupuolella syntyikin. Juuret juontavat Saksasta tulleeseen adventtiperinteeseen, kertoo arkistonhoitaja Anne Bergman ruotsinkielisestä kirjallisuusyhdistyksestä Svenska Litteratursällskapetista.

– Hoosiannan laulaminen kirkoissa ja adventin viettäminen oli suuri uutuus. Sitten adventista haluttiin tehdä vähän enemmän, ottaa siihen maallista juhlintaa mukaan, ja niin siitä tuli pieni joulu. Ruotsista perinne ei ole meille tullut, kertoo Bergman.

Lucia-juhlinta tehtiin tahallisesti suomenruotsalaiseksi identiteettisymboliksi. Lillajul ei ole sellainen, vaikka suomenruotsalaiset sitä viettävätkin paljon yleisemmin.

Arkistonhoitaja Anne Bergman Svenska litteratursällskapet

Ensimmäisen adventtiviikonlopun pikkujoulu on enemmän ruotsinkielisten juttu, vaikka suomenkielisissäkin kodeissa saatetaan silloin juhlistaa tulevaa joulua.

– Lucia-juhlinta tehtiin tahallisesti suomenruotsalaiseksi identiteettisymboliksi. Lillajul ei ole sellainen, vaikka suomenruotsalaiset sitä viettävätkin paljon yleisemmin, Bergman sanoo.

Perinne voimissaan Pohjanmaalla

Lillajul-perinne elää vahvana ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Pietarsaarelainen Yvonne Koskinen on aina viettänyt ensimmäisen adventin pikkujoulua. Lapsuudenkodin pikkujouluun kuului pieni joulukuusi, joulupuuron keitto ja pienen kinkun paistaminen.

– Me lapset saimme pieniä paketteja. Joskus äidin kanssa pukeuduimme joulupukeiksi ja veimme ystäville pieniä lahjoja. Heidän piti arvata, että ketkä paketit toivat, Yvonne Koskinen muistelee. Paketeista paljastui usein karkkeja tai vaikkapa joulukalenteri.

Mieheni on Kauhajoelta ja hän ei ollut ennen tapaamistamme tiennyt tästä jutusta yhtään mitään. Hän sanoikin ensimmäisellä kerralla, että mitä, pitääkö nyt olla pikku paketteja.

Yvonne Koskinen Pietarsaari

Yvonne vaalii lillajul-perinteitä myös oman perheensä keskuudessa. Ensimmäiset joulukoristeet otetaan esiin, perheen lapset saavat pienet lahjat, ruokakin on jo jouluista. Kinkunpaistosta huolehtii Yvonnen isä. Kodin ei tarvitse vielä olla joulusiivousta myöten valmis mutta jouluverhot ja -matot otetaan jo esille.

– Joskus ollaan kutsuttu kavereita, mutta yleensä ollaan omalla perheellä. Meillä on kaksikielinen perhe, mieheni on Kauhajoelta ja hän ei ollut ennen tapaamistamme tiennyt tästä jutusta yhtään mitään. Hän sanoikin ensimmäisellä kerralla, että mitä, pitääkö nyt olla pikku paketteja, Yvonne nauraa.