1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Seksuaalisen väkivallan uhri tarvitsee läheisen tukea: "Tärkeintä on uskoa, mitä toinen kertoo"

Psykoterapeutti Maaret Kallion mukaan seksuaalista väkivaltaa kokeneen auttamisessa on tärkeintä, ettei hänen kokemustaan kyseenalaisteta. Myös arkinen apu on tärkeää. Moni uhri pelkää läheisten järkyttyvän liikaa, mikä vaikeuttaa puhumista.

terveys
Tuntematon nainen kuvattuna selkäpuolelta istuu ikkunan takana penkillä.
Mikko Suhonen / Yle

Psykoterapeutti Maaret Kallio on työssään auttanut monia seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Hän antaa uhrin läheisille yksinkertaisen neuvon:

– Tärkeintä on ehdottomasti uskoa, mitä toinen on kokenut ja mitä hän kertoo.

Läheisen ei kannata ryhtyä terapeutiksi, poliisiksi tai tuomariksi, vaan olla läsnä. Kriisitilanteessa voi mennä mukaan tekemään rikosilmoitusta tai etsiä, mistä ammattiapua saisi. Myös arjen jatkuminen auttaa.

– Arkinen oleminen luo toivoa. Se, että kutsuu kahville, käy keittämässä teetä tai pesemässä pyykit, Maaret Kallio sanoo.

Useista järjestöistä saa nimettömästikin neuvoja siitä, miten seksuaalista väkivaltaa kokeneelle voi tarjota apua.

"Täytyy olla luotto siihen, että kuuntelija jotenkin kestää"

Joskus läheinen järkyttyy raiskauksesta niin valtavasti, että uhri joutuu auttajan rooliin. Maaret Kallion mukaan olisi muistettava, että itse vain kuuntelee, mitä toinen on oikeasti kokenut. Uhria ei saisi kuormittaa.

– Jos sanoo toiselle, ettei kestä kuunnella tätä, niin kyllähän se on valtava hylkääminen.

– Esimerkiksi nuoret pelkäävät tosi usein, miten vanhemmat kestävät sen, mitä kertoo. Täytyy olla luotto siihen, että kuuntelija jotenkin sietää ja kestää, Kallio sanoo.

Auttajan on kuitenkin pidettävä huolta myös itsestään. Jos uhri on hyvin läheinen, esimerkiksi oma lapsi, läheisenkin on saatava apua.

Toipumiselle ei ole deadlinea

Entä kannattaako seksuaalista väkivaltaa nostaa puheenaiheeksi, jos uhri ei itse siitä puhu? Psykoterapeutti Maaret Kallion mielestä voi tarjoutua olevansa valmis kuuntelemaan. Pelkkä puheenaiheeksi ottaminen ei riko uhria.

Myös ammattiavun hakemiseen voi Kallion mielestä hiukan puskea, mutta ei pakottaa. Avun välttely voi kuulua trauman oireisiin.

– En aukottomasti läheisenä uskoisi, ettei toinen tarvitse apua.

Toipuminen raiskauksesta tai muusta seksuaalisesta väkivallasta voi viedä pitkään ja se on hyvin yksilöllistä. Vanha trauma voi aktivoitua myös uudelleen esimerkiksi siinä vaiheessa, kun nainen saa lapsen.

– Toipumiselle ei ole mitään deadlinea, Maaret Kallio sanoo.

Maaret Kallio painottaa, että raiskauksesta tai muusta seksuaalisesta väkivallasta voi toipua. Hän käsittelee toipumista myös kirjassaan Oon siellä jossain mun, jonka Väestöliitto julkaisee ensi viikolla.

Vain osa seksuaalisesta väkivallasta tulee poliisin tietoon. Kaikki eivät nimettömässä kyselyssäkään kerro seksuaalisesta väkivallasta. Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa 1,6 prosenttia 15-74 -vuotiaista naisvastaajista ilmoitti viime vuonna joutuneensa seksuaalisen väkivallan tai sen yrityksen kohteeksi.

Lue seuraavaksi