Hyppää sisältöön

Mies on rakentanut omakotitaloa yli 30 vuotta – ei luovuta: "Katson homman loppuun asti"

Kouvolassa on riidelty vuosikaudet keskeneräisestä omakotitalosta, joka on saanut rakennusluvan yli 30 vuotta sitten. Omistaja ei suostu purkamaan taloa. Naapurit ja kaupunki eivät enää tiedä, mitä tehdä.

Rakenteilla oleva omakotitalo herättää kulkijan huomion jo kaukaa. Tontilla on paljon tavaraa: muun muassa puulavoja ja autoja.

Talo on siitä poikkeuksellinen, että se on seissyt samannäköisenä Kouvolan Kasarminmäellä jo yli 30 vuotta. Yhtä pitkään on jatkunut kaupungin ja talon omistajan välinen vääntö rakennuksesta.

Näkymä häiritsee myös naapureita, joitakin enemmän kuin toisia.

– Ei voi kuin ihmetellä, miten tällaista voi tapahtua. Minusta tämä näyttää kaatopaikalta, ei rakennustyömaalta, sanoo yksi naapureista.

Osa asukkaista on yrittänyt viedä asiaa eteenpäin, mutta tilanne ei ole muuttunut.

Naapurit ovat pohtineet, että kaupungille voisi ehdottaa näköesteen rakentamista talon eteen. Ajatuksesta on kuitenkin luovuttu.

Kukaan naapureista ei halua esiintyä haastattelussa nimellään.

Minusta tämä näyttää kaatopaikalta, ei rakennustyömaalta.

Naapuri

Kaupunki ymmällään

Talolle myönnettiin rakennuslupa vuonna 1983. Omistaja rupesi rakentamaan itselleen kotia, mutta työ jäi kesken. Viisi vuotta myöhemmin rakennuslupa raukesi. Uusi lupa myönnettiin samoin ehdoin kuin alkuperäinen lupa. Valmista ei kuitenkaan tullut vielä 90-luvun alkupuolelle tultaessakaan.

Hakemus rakennusluvan voimassaolon pidentämisestä hylättiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Sittemmin kiinteistö on muuttunut siivottomaksi varastoalueeksi. Samaan aikaan omistaja Vesa Jyrkinen on lukuisia kertoja valittanut kaupungin päätöksistä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vuonna 2011 Kouvolan kaupunki teki poliisille ilmoituksen esitutkinnan aloittamista varten. Lisäksi se on vaatinut lukuisia kertoja omistajaa siivoamaan tonttinsa sakkojen uhalla. Uhkasakkojen yhteissumma kipuaa jo kymmeniintuhansiin euroihin.

Omistaja jatkaa valittamista

Vesa Jyrkinen aikoo jatkaa oikeusprosesseja.

– Katson homman loppuun asti. En voi hyväksyä virkamiesten laittomuuksia, hän sanoo ja viittaa muun muassa aiempiin päätöksiin, joissa rakennuslupaa ei ole jatkettu.

Kaupungin mielestä laittomuuksia ei ole tehty.

Jyrkinen sanoo käyvänsä kodissaan säännöllisesti.

– Itse olen kaikki tehnyt kahta holvivalua lukuunottamatta.

Ei muutoksia odotettavissa

Kouvolan kaupungin rakennusvalvonta ei usko, että tilanne ihan heti muuttuu.

Itse olen kaikki tehnyt kahta holvivalua lukuunottamatta.

Vesa Jyrkinen

– Kun ei ole lainvoimaista päätöstä, ei voi tehdä oikein mitään, sanoo rakennusvalvonnan päällikkö Tapani Ryynänen.

Ryynäsen mukaan 10 vuotta kestäviä vastaavia rakennusaikoja ja jopa riitoja riittää ympäri maata, mutta yli 30 vuotta tuntuu hänestä ainutlaatuiselta.

Keväällä päätettiin uhkasakkojen maksun toimeenpanosta. Rakennuksen omistaja on valittanut tästä päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen syksyllä. Kaupunki ilmoitti keväällä myös, että talontekeleen rakenteet purettaisiin tontin omistajan laskuun. Kouvolan hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan kuudetta tontin omistajan tekemää valitusta.

Kaupunki on pyrkinyt kiirehtimään asian käsittelyä.

Oikeus tutkii valitukset

Itä-Suomen hallinto-oikeuden mukaan rakentamiseen liittyviä juttuja riittää.

– Eniten on vireillä poikkeamislupajuttuja ja niiden jälkeen tulevat rakennuslupiin sekä kaavavalituksiiin liittyvät jutut, kertoo hallinto-oikeustuomari, maankäyttö- ja rakennusjaoston puheenjohtaja Riikka Tiainen juttumääristä.

Pääsääntö on Tiaisen mukaan, että rakentaminen pitäisi saattaa viidessä vuodessa loppuun. Hän ei ota kantaa Kouvolan tapaukseen, josta on valitusprosessi kesken.

Kun ei ole lainvoimaista päätöstä, ei voi tehdä oikein mitään.

Tapani Ryynänen

–  Yleisellä tasolla voin sanoa, että maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole porsaanreikiä. Riippuu siitä, miten valvontaviranomainen on lähtenyt toimimaan ja millaisia päätöksiä sekä miten tiheästi niitä tehdään. Meillehän voi sitten jokaisesta päätöksestä valittaa ja mennä myös eteenpäin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tutkimme aina sitä valituksen alaista päätöstä.

.
.