Vain neljännes suomalaisyrityksistä uskoo kiertotalouteen – EU: Taloudellisia kannustimia tuotteille, joita on helppo kierrättää ja korjata

EU-komissio pyrkii kiristämään kiertotalouteen ohjaavaa lainsäädäntöä. Suomessa edelläkävijöitä ovat teollisuuden suuret yritykset. Innottomimpia ovat ikääntyneet pienyrittäjät, käy ilmi tuoreesta kyselystä.

talous
Riihimäkeläinen Ekokem
Riihimäkeläinen kiertotalousyhtiö Ekokem käyttää kierrätysmuovia uusien tuotteiden valmistukseen.Yle

Vain neljännes suomalaisyrityksistä näkee kiertotalouden varteenotettavana liiketoimintamahdollisuutena.

Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan eniten kiinnostusta on suurissa ja kasvuhakuisissa yrityksissä. Yli 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä kaksi kolmasosaa piti kiertotaloutta bisneksenä, johon kannattaa tarttua tulevaisuudessa.

– Mitä voimakkaammat yrityksen kasvutavoitteet ovat, sitä todennäköisemmin kyse on kiertotalousyrityksestä, EK:n asiantuntija Tuuli Mäkelä sanoo.

Kiertotalous käsitteenä alkaa kuitenkin olla yrityskentässä tuttu: Yli 70 prosenttia tiesi, mitä vasta hiljattain vakiintuneella termillä tarkoitetaan.

Haasteena on startup-hengen puhaltaminen vakaassa liiketoimintavaiheessa oleviin yrityksiin.

Jari Huovinen, EK

Kiertotalous on liiketoimintamalli, jossa raaka-aineet pyritään pitämään kierrossa eikä jätettä synny. Raskaassa teollisuudessa se tarkoittaa tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä polttoaineena tai materiaalina.

Kiertotalouteen viitataan myös energian säästämisen, tuotteiden kierrätykseen ja korjaamiseen sekä uudelleenvalmistuksen yhteydessä. Kuluttajille suunnatuissa palveluissa puhutaan usein jakamistaloudesta.

Innottomimpia uuteen ryhtymisessä pienet ja keskisuuret yritykset. Kaikkein suurin tulppa toimintamallin leviämiseen ovat EK:n kyselyn mukaan ikääntyneet yrittäjät.

Yrityksissä, joissa sukupolvenvaihdos on vasta edessä, keskitytään lähinnä markkina-aseman säilyttämiseen.

– Haasteena on startup-hengen puhaltaminen vakaassa liiketoimintavaiheessa oleviin yrityksiin, Jari Huovinen sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton marraskuussa tekemään kyselyyn vastasi reilut 520 yritystä.

Vaihdelaatikko, joka tehdään kierrätetyistä osista

Kiertotalous on noussut yritysmaailmaan vauhdilla. Sen taustalla ovat ympäristökysymykset ja luonnovarojen ehtyminen, mutta se on myös kannattavaa liiketoimintaa.

Suurimmat mahdollisuudet piilevät kyselyn perusteella energia- ja materiaalitehokkuudessa. Tästä on jo lukuisia esimerkkejä suomalaisteollisuudessa.

Tyypillisin on metsäteollisuus, joka käyttää tuotannossa syntynyttä jätettä eli kiertotalouskielellä sivuvirtoja tehokkaasti hyväkseen.

Esimerkiksi metsäyhtiö Metsä Group kertoo hyödyntävänsä teollisuudessa syntyvää puutuhkaa metsälannoitteena ja puunkuorta energiantuotannossa. Yhtiö valmistaa kotitalouksien kierrätyspaperista pehmopaperia sekä kuitusavea, jota käytetään maanrakentamisessa.

Aikaisemmin, kun vaihdelaatikot tulivat käyttöikänsä päähän, osia ei koskaan palautunut meille. Ne jäivät sinne varastojen pihoille makaamaan.

Jari Luoma-Aho, Valtra

Koneteollisuudessa taas on yleistymässä kierrätettyjen osien käyttö.

Traktorivalmistaja Valtran valikoimista löytyy vaihdelaatikko, joka on koottu osin kierrätetyistä osista. Asiakas maksaa siitä panttimaksun, jonka saa takaisin, kun palauttaa käytöstä poistuneen laatikon Valtralle.

Laatikko puretaan sen jälkeen jälleen osiksi. Laakerit ja tiivisteet vaihdetaan uusiin aina, muut ehjät ja toimivat osat käytetään.

Hiljattain sen vienti ylitti kysynnän Suomessa, kertoo huoltopalveluiden markkinointipäällikkö Jari Luoma-Aho. Kierrätettyjä, tehdaskunnostettuja vaihdelaatikoita viedään esimerkiksi Ranskaan, Saksaan. Niitä on ollut Valtran valikoimissa kolme vuotta.

– Aikaisemmin, kun vaihdelaatikot tulivat käyttöikänsä päähän, osia ei koskaan palautunut meille. Ne jäivät sinne varastojen pihoille makaamaan, Luoma-Aho Valtrasta sanoo.

Kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa on syntynyt myös pieniin yrityksiin. Lukuisia esimerkkejä löytyy Motivan ylläpitämästä Teolliset symbioosit -verkostosta (siirryt toiseen palveluun). Siinä on saatettu yhteen yrityksiä, jotka voivat käyttää toistensa jätettä uudelleen raaka-aineena.

Taloudellisia kannusteita yrityksille, joiden tuotteita on helppo kierrättää ja korjata

EU-komissio julkisti eilen keskiviikkona kiertotalouspaketin, jonka tavoitteena vauhdittaa ympäristön kannalta kestävää talouskasvua. Komission ohjelmaa ehdittiin jo odottaa, sillä se palautettiin kertaalleen takaisin valmisteluun viime vuonna.

On pieni pettymys, että keskustelu lähtee aina samoille urille. Katsotaan vain yksittäisiä jätteenkierrätysprosentteja, ovatko ne isompia tai pienempiä.

Irina Simola, EK

Laajassa suunnitelmassa painotetaan ensi kertaa tuotteiden koko elinkaarta.

Komissio ehdottaa muun muassa, että tuotteiden suunnittelussa tulee huomioida kestävyys, kierrätettävyys ja korjattavuus.

Jatkossa taloudellisia kannusteita voi olla luvassa sellaisten tuotteiden suunnittelemiseen, jotka on helppo kierrätää tai käyttää uudelleen.

Se, miten kaikki tulee näkymään Suomen lainsäädännössä, on vielä epäselvää.

EU:n aiempi Zero Waste Europe -nimellä kulkenut kiertotalouspaketti keskittyi lähinnä jätteen vähentämiseen.

Jätedirektiivejä tiukennetaan tässäkin paketissa. Komission tavoite on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 65 prosenttia ja pakkausjätteestä 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaatopaikkajätettä saa olla enintään 10 prosenttia kaikesta jätteestä.

Suurin ongelma jätteenkierrätyksessä on eri maiden lähtötaso, sanoo EK:n asiantuntija Irina Simola. Vaihteluväli on maasta riippuen 5–80 prosenttia. Suomessa kierrätysaste on 40 prosentin luokkaa.

Simola painottaa, että nyt pitäisi katsoa jätteen sijaan resurssien säästämisen ja materiaalien kierrättämisen isoa kuvaa.

– On pieni pettymys, että keskustelu lähtee aina samoille urille. Katsotaan vain yksittäisiä jätteenkierrätysprosentteja, ovatko ne isompia tai pienempiä, hän sanoo.

Kiertotalous toisi työpaikkoja kotimaahan

Elinkeinoelämän keskusliitto suhtautuu varovaisesti arvioon kiertotalouden kasvupotentiaalista Suomessa.

Aiemmin kasvumahdollisuuksia on arvioinut muun muassa Sitra, jonka mukaan kiertotalous voisi tuoda yli 2 miljardia vuotuista kasvua.

– Tutkimusta suomalaisista kiertotalousyrityksistä ei ole. Kasvua on vaikea laskea, koska esimerkiksi esineiden internetiä hyödyntävät yritykset voivat yhdistää itsensä it-teknologiaan, vaikka samalla kyse voi olla energian säästämisestä, EK:n Tuuli Mäkelä sanoo.

EK:n kyselyn perusteella työpaikkoja syntyisi kiertotalouden vaikutuksesta erityisesti kotimarkkinoille eikä vientiin, kuten cleantch-liiketoiminnassa.

Kiertotalouteen myönteisesti suhtautuvia yrityksiä löytyi niin kaupungeista kuin maaseudultakin.