Kohta kalastajat hyppivät rantakivillä tasajalkaa: Minkä kokoista kuhaa miltäkin järveltä oikein saa kalastaa?

Kuhan alamitan nosto itse asiassa laskee joissakin järvissä saaliskalan alamittaa. Monet kalastusalueet kun ovat sisävesillä asettaneet vähintään 45 sentin alamitan, eli isomman kuin kalastusasetuksessa. Vuodenvaihteessa alamitan nosto kumoaa nämä päätökset. Varsinkin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vaatii alamitan palauttamista takaisin 45 senttiin.

luonto
Kuhan uistelua
Hämeenlinnan kohdalla kuhan alamitta ollaan nostamassa 37:stä 40:een senttiin.Sari Törmikoski / Yle

Vuodenvaihteessa kuhan alamitta nousee 42 senttiin, mutta alamitan nostoa vastustaneille ammattikalastajille sallitaan pienemmät, 40-senttiset kalat. Kuhan nykyinen alamitta on esimerkiksi Vanajavedellä 37 senttiä, mutta joissakin järvissä se on jopa 45 senttiä.

Kalastusasetuksen muutos pudottaa vuodenvaihteessa korkeimmat alamitat 42 senttiin. Eikä tässä vielä kaikki: Ely-keskuksilla on mahdollisuus nostaa tai laskea alamittaa järvikohtaisesti 20 prosentilla. Näin kuhan alamitta voi vaihdella 34 ja 50 sentin välillä.

On ongelmallista viestinnässä, miten Matti Meikäläinen tai Kaija Kalastaja ymmärtää, mistä minkäkin kokoista kuhaa saa ottaa saaliiksi.

Jorma Kirjavainen

Johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen Järvi-Suomen kalatalouspalvelusta myöntää, että järvittäin vaihtelevat alamitat aiheuttavat hankaluuksia.

– Aina, kun alamittoja muutetaan, se aiheuttaa keskustelua. Kieltämättä on ongelmallista viestinnässä, miten Matti Meikäläinen tai Kaija Kalastaja ymmärtää, mistä minkäkin kokoista kuhaa saa ottaa saaliiksi. Ongelmia tulee, kun alamittoja on erilaisia eri puolilla Suomea.

Kirjavuutta kalatiskeillä

Kalastajille sallittu alempi alamitta voi herättää ihmettelyä kalatiskeillä, kun myynnissä on virallista 42 sentin alamittaa pienempiä kaloja. Aiemmin viranomaiset joutuivat jo puuttumaan tuontiin Virosta, kun sieltä tarjottiin jopa 30-senttistä valkovenäläistä kuhaa, kertoo Kirjavainen.

– Kuhan alamitan nostossa on pitkälti seurattu Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mielipiteitä ja tutkimustuloksia. Heidän mielestään on järkevää nostaa kuhan nykyistä alamittaa jonkin verran.

Alamittaa ei haluta nostaa niin paljon, että ammattikalastajien saalis vähenisi merkittävästi, sanoo Kirjavainen.

– He ovat hankkineet nykyiseen sääntelyyn aika mittavia verkkoja, joten olisi aika kohtuutonta nostaa alamittaa kovin paljon.

Kirjavainen katsoo, että alamittaa voidaan muutaman vuoden kuluttua muuttaa, jos nyt tehdyt päätökset osoittautuvat huonoiksi.

Tavoitteena vahvistaa kuhakantaa

Kuhan alamitan nostolla pyritään parantamaan lajin lisääntymistä, koska kuha tulee sukukypsäksi varsin kookkaana.

– Alamitan noston toivotaan parantavan tulevia vuosiluokkia varsinkin niissä järvissä, joissa kuhan lisääntyminen on ollut heikompaa. Kuha kyllä kasvaa muutamassa vuodessa 37 sentistä 42 senttiin ja ylikin, jos sillä on riittävästi ravintoa.

Kuha rantakivellä.
Keskustelu kuhan alamitasta kuumentaa kalastajien tunteita. Arja Lento / Yle

Hämäläinen Vanajavesi on hyvä kuhavesi, jossa 37 senttiä on ollut toimiva alamitta jo vuosia.

– Siellä kuhakanta on pysynyt elinvoimaisena, vaikka ammatti- ja vapaa-ajan kalastus on ollut voimakasta. Kuhasaalis on ollut jopa kaksi kiloa hehtaarilta.

Vanajavedellä kuhalla ei ole ollut lisääntymisvaikeuksia, sillä järvessä on paljon särkikalaa, kuoretta ja muuta kalaa ravinnoksi. Vanajaan on aina jäänyt kookkaita kaloja ja runsaita vuosiluokkia on syntynyt. Sama ei kuitenkaan toimi kaikissa järvissä, ja järvikohtaisia alamittoja joudutaan säätämään jatkossakin, arvelee kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen.

– Joissakin järvissä ja merialueilla kuhakannat ovat olleet heikompia, eivätkä kalat kasva yhtä hyvin kuin Hämeen ja Pirkanmaan järvissä.

Sinttejä ja senttejä - kalamiehet kuohuksissaan

Kirjavainen pitää varmana, etteivät kaikki tahot ole koskaan tyytyväisiä kalojen alamittoihin. Vastaavaa alamittakeskustelua käydään taimenestakin.

– Tietyt tahot haluavat korkeampia alamittoja ja toiset taas alempia. Me joudumme pyytämään Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden lausuntoja, kun järvikohtaisia alamitan muutoshakemuksia tulee.

– Toivottavasti näistä ei tule pitkiä oikeusprosesseja, vaan pystymme perustelemaan päätökset riittävän hyvin kestävällä kalastuksella ja kalakannan hoidolla, sanoo johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen Järvi-Suomen kalatalouspalvelusta.

Vilkkaana käyvä alamittakeskustelu osoittaa, että kuha on arvokala. Sillä on hyvät markkinat ja se on myös suosittu vapaa-ajankalastuksen kohde.