Rasistiset rikokset lisääntyneet Helsingissä – vihapuhetta, syrjintää, pahoinpitelyitä

Rasististen rikosten määrä on kaksinkertaistunut Helsingissä vuoden aikana. Rasistinen rikos on rikos, jonka motiivina on uhrin etninen tausta. Helsingin poliisin mukaan erityisesti vihakirjoittelu netissä on kasvanut.

Kotimaa
Graafinen esitys tuntemattomasta ihmisjoukosta.
Yle Uutisgrafiikka

Helsingin poliisi on kirjannut tämän vuoden aikana yhteensä noin 70 rasistista rikosta. Mukana luvuissa ovat muun muassa netin vihapuheesta tehdyt rikosilmoitukset, mutta myös poliisin tietoon tulleet syrjinnät työpaikoilla tai ravintoloiden ovella.

Helsingin poliisin rikosylikomisario Tuomo Lotta ei usko, että rikosten kasvun taustalla olisi minkään poliittisen siiven suosion kasvu taikka suomalaisten kasvanut viha ulkomaalaisia kohtaan.

– Näiden rikosten määrä on edelleen suhteellisen pieni, kun miettii kuinka paljon meillä on ulkomaalaisia. Meillä on nyt vain enemmän eri kulttuureista tulleita ihmisiä, jotka toimivat kohteina ja sitten tämä meidän ihmisten käyttäytyminen. Netissä on helppo olla anonyymi ja laukoa mitä sattuu suuhun tulemaan. Netissä lauotaan asioita, joita ei olisi tullut kuuloonkaan sanoa menneessä maailmassa, Helsingin poliisin rikosylikomisario Tuomo Lotta sanoo.

Poliisi tehostanut seurantaa

Rasististen rikosten kasvua voi osaltaan selittää sekin, että poliisi on tehostanut netin vihapuheen seurantaa ja pyrkii myös rikosilmoituksen tekovaiheessa luokittelemaan rasistiset rikokset.

– Motiivi ei välttämättä aina tapahtumapaikalla ilmene ja voi jäädä selvittämättä myöhemminkin. Pyrimme kuitenkin siihen. Mutta esimerkiksi pahoinpitelyistä on vaikea selvittää, oliko kyse rasistisesta motiivista vai jostain muusta.

Nuoremmat tottuneet erilaisuuteen

Lotan mukaan rasistisia rikoksia netissä tekevät ennen kaikkea vähän varttuneemmat ihmiset.

– Alle 20-30 -vuotiaiden keskuudessa on jo totuttu erilaisiin ihmisiin. He hyväksyvät erilaisuuden jo paremmin. Mutta vanhemmille toisenlaisten ihmisten kohtaaminen voi olla vaikeampaa.

Tuomo Lotan mukaan rasismirikoksista päästäisiin eroon, jos ihmiset osaisivat miettiä, miltä itsestä tuntuisi olla toisessa maassa.

– Ja kyllä luonnon moraalilain pitäisi meille myös kertoa, miten käyttäytyä toisten ihmisten kanssa. Kaikki lähtee ihmisen omasta päästä. Mielipiteitä voi olla, mutta ei niitä kaikkia kannata laukoa ajatuksiksi ja teoiksi.