Mustat hiilikasat katoavat Helsingin kaupunkikuvasta – Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2020-luvulla

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt tänään keskiviikkoiltana, että Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoteen 2024 mennessä.

Kotimaa
Hiilivapaa Helsinki -ryhmä odotti valtuutettuja kaupungintalon edustalla ennen kokouksen alkua.
Hiilivapaa Helsinki -ryhmä otti valtuutetut vastaan kaupungintalon edustalla ennen kokouksen alkua 2.12.2015.Yle / Ulla Malminen

Helsingin kaupunginvaltuutettuja odotti tänään keskiviikkoiltana juhlava vastaanottokomitea kaupungintalon edustalla, kun Hiilivapaa Helsinki -ryhmä oli levittänyt näille punaisen maton. Ryhmään kuuluu sekä Greenpeacen että Maan ystävät ry:n jäseniä.

– Täällä tehdään tänään tärkeä päätös. Haluamme, että Helsingissä lopetetaan hiilen poltto. On hyvä, jos Hanasaaren voimalaitos lopetetaan. Toivottavasti myös Salmisaaren voimalaitos lopetetaan tulevaisuudessa, totesi ryhmään kuuluva Ansku Holstila.

Valtuustosalissa myös moni kaupunginvaltuutettu totesi, että käsillä on historiallinen päätös. Samaan aikaan kun Pariisissa käydään ilmastoneuvotteluja, Helsinki pääsee eroon Hanasaaren hiilikasoista.

– Siirtymällä hajautettuun enrgiantuotantoon tämä esitys antaa mahdollisuudet löytää aina ympäristön ja talouden kannalta parhaan menetelmän. Ei ole järkeä sitoa rahoja hiileen. Valtava hiilikasa kasvavan kaupungin sydämessä on ollut surullinen näky. Nyt esitetty vaihtoehto antaa parhaiten tilaa uusiutuvalle energialle, totesi Silvia Modig (Vas.).

Kolme vaihtoehtoa tulevaisuuden energian tuotantoon

Kaupunki on harkinnut kolmea vaihtoehtoa oman energiayhtiönsä Helenin tulevaisuuden strategioiksi.

Vaihtoehto yksi perustuu siihen, että Vuosaareen rakennetaan uusi monipolttoainevoimalaitos, joka korvaisi Hanasaaren voimalaitoksen. Biopolttoaineita pyrittäisiin hankkimaan mahdollisimman paljon kotimaasta, mutta merkittävä osa jouduttaisiin tuomaan ulkomailta.

Kakkosvaihtoehdon mukaan Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla poltettaisiin puupelletin ja kivihiilen seosta. Tällöin Hanasaaren kivihiilen avovarasto katettaisiin.

Kolmas vaihtoehto perustuu suunnitelmaan, jossa Hanasaaren lämmöntuotantoa korvataan rakentamalla yksi tai useampi uusi biolämpökeskus. Lisäksi nykyisten lämpökeskusten polttoaineita korvataan biopolttoaineilla. Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan uudella pellettilämpökeskuksella, joka voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017. Hanasaaren B-yksiköstä voidaan luopua, kun Vuosaareen rakennetaan uusi biolämpökeskus.

Asiantuntijat kolmossuunnitelman kannalla

Kaupunginjohtajan asettaman työryhmän raportin mukaan kolmas vaihtoehto antaa kaupungille mahdollisuuden päättää Hanasaaren alueen vapauttamisesta muuhun käyttöön. Voimalaitos voidaan sulkea biolämpökeskusten valmistuttua 2020-luvun alkupuolella.

Vaihtoehto kolme jättää myös muita vaihtoehtoja paremmin tilaa energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille lämmöntuotantoratkaisuille, kuten lämpöpumpuille, aurinkolämmölle ja geotermiselle lämmölle. Näiden tuottamista voidaan lisätä asteittain.

Kaupungin energiapoliittisiin linajuksiin kuuluu, että Helsinki vähentää energiantuotantonsa kasvihuonepäästöjä kaksikymmentä prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta on tarkoitus nostaa kahdellakymmenellä prosentilla. Tähtäimessä on hiilineutraali tulevaisuus vuonna 2050.

Työryhmän mukaan nämä tavoitteet täyttyvät kolmosstrategian avulla.

Valtuusto päätti, että Hanasaaren voimalaitos suljetaan

Kaupunginvaltuusto päätti reilun enemmistön voimalla hyväksyä esityksen kolmosvaihtoehdosta. Näin ollen voimalaitostoiminta Hanasaaren alueella päättyy vuoteen 2024 mennessä.

Päätökseen lisättiin valtuutettujen ponsia. Esimerkiksi Silvia Modigin (Vas.) ja Terhi Peltokorven (Kesk.) ponsi, jonka mukaan kaupungin tulee selvittää tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi sekä energian säästämiseksi siten, että ne ovat käytettävissä valtuustostrategian valmistelussa vuonna 2017. Lisäksi tulisi asettaa välitavoitteita vuosille 2025, 2030 ja 2040, joiden tähtäimenä on tavoite hiilineutraalista Helsingistä vuonna 2050.

Myös Vihreiden Tuomas Rantasen ja Otso Kivekkään ponsi hyväksyttiin. Sen mukaan Hanasaaren voimalaitoksesta luopumisen myötä selvitetään, kannattaako alueella lisätä tonttimaan pinta-alaa täyttämällä maata.